Löytösuo-Karpassuo-Reikäsuo
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Löytösuo-Karpassuo-Reikäsuo sijaitsee Rokuanvaaralta luoteeseen jatkuvan harjun laidoilla. Alue on rantavoimien ja tuulen muovaamaa rantavalli- ja rantadyynikenttää. Alueen keskellä on soraisempi ydinharju, josta rantavallit suuntautuvat viistoon. Rantavallien väliin on kehittynyt erikoisia "rantakaartosoita", joita esiintyy vain muutamilla Pohjanlahden läheisten harjujen liepeillä. Näille soille on tyypillistä mm. tasaisuus ja jänteiden puuttuminen sekä ohutturpeisuus. Alueella on sekä hyvin karuja soita, kuten rahkarämeitä (RaR), että ravinteisempiakin soita, mm. mesotrofisia rimpinevoja (MeRiN) ja sararämeitä (MeSR). Sikiösuon-Porrasuon alueella on hyvin ohutturpeisia soita. Rämeet ovat vallitsevia. Sikiösuon lounaisosa, Kiiskipolun lounaispuolelta, on vesitaloudeltaan jonkin verran erillinen alue. Tämän alueen tupasvillarämeet ovat jonkin verran muuttuneet ojituksen takia. Löytösuo on keskeisiltä osiltaan mesotrofisia nevoja ja korpia (MeSsRiN, MeSN, MeSK). Hillasuon pohjoisosa on kangasrämeiden (KgR) reunustamaa tupasvillarämettä ja eteläosassa on oligotrofisia soita (OlSN, OlSR, KaN) ja mesotrofisia soita (MeSsRiN, MeSK), joilla on koivujänteitä. Karpassuo on kaksiosainen aapa, jolla soiden ravinteisuus vaihtelee oligotrofisesta lievästi mesotrofiseen. Rausanjärven ympäristö on karua, kaakkoispuolella on linnuston kannalta merkittävä ruopparimpineva. Alue on täysin luonnontilainen. Reikäsuon länsiosa on oligotrofinen ja itäosa ravinteisempi, mesotrofisen sirppisammalrimpinevan (MeSsRiN) vallitsema. Laajat vaaleasaran vallitsemat ruopparimmet ovat tyypillisiä alueella. Ojikon reunalla on mesotrofista sarakorpea (MeSK).
Löytösuon-Karpassuon-Reikäsuon alueella on runsas eläimistö. Alue on hirvien ruokailumaastoa. Matkalammet ovat hanhien ruokailualuetta. Reikäsuo on linnustoltaan arvokas suo.
Alueen luonne ja merkitys
Löytösuo- Karpassuon-Reikäsuon alue on poikkeuksellisen laaja, vesitaloudeltaan melko luonnontilainen rantakaartosoiden alue. Alue on suurimpia tämän tyypin soita Rokuan ja Perämeren välillä. Löytösuon alue muodostaa alueella laajimman ja ehjimmän kokonaisuuden, joka on myös maisemalliseseti hieno alue. Löytösuo-Karpassuo-Reikäsuo kuuluu 20 parhaan lintusuon joukkoon Pohjois-Pohjanmaalla.
Alueen reunojen ojitukset ovat paikallisesti muuttaneet soiden vesitaloutta. Ojitukset ovat kuivattaneet suoalueiden reunoja Hillasuolla, Sikiösuon lounaisosassa ja Reikäsuon itäosassa. Uhanalaisen ruskopiirtoheinän esiintymää uhkaa sen lounaispuolella oleva ojitus.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
-luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Löytösuo-Karpassuo-Reikäsuo sisältyy valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 17 |
| 7110 | keidassuot | 524 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 13 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 1.47 |
| 7230 | letot | 11 |
| 7310 | aapasuot | 711 |
| 91D0 | puustoiset suot | 254 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| 6216 | kiiltosirppisammal | Hamatocaulis vernicosus |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.