Louhensuo
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Louhensuon alue on suhteellisen laaja ja yhtenäinen suo- ja metsäalue, jolla on monenlaisia luontotyyppejä jokivarsista vaaranrinteisiin. Omaleimaisinta alueella lienee varsinaisen Louhensuon laaja suovaltainen erilaisten luonnontilaisten avosoiden, rämeiden, rämekorpien ja korpien sekä pienialaisten kankaiden muodostama kokonaisuus.
Alueen pohjoisosan kankaat ovat osin kuivahkoja kankaita, muuten runsaspuustoiset metsät ovat lähinnä erilaisia kuusikoita. Luokkalanpuron varsi on lähes koko matkalta rehevää korpea, jossa on paikoin lähteisyyttä. Eteläosassa on pääosin tuoretta kangasmetsää. Kuivahkoa kangasta on hieman harjanteilla ja Honkavaaran laella. Paikoin rinteissä on soistuneita notkoja ja ruohoisia juotteja. Honkavaaran itäosa on suurelta osin korpea, kuten myös Tikkasuon itäpuolinen rinne. Suurimmalta osalta rämeet ovat karuja, mutta Havukkasuolla on myös lettoista rämettä.
Koko alueella pääosa metsistä on kuusivaltaisia ja vanhoja. Järeää, ikääntynyttä mäntyvaltaista puustoa on joillakin kuivahkon kankaan kuviolilla. Aikaisemman puustosukupolven mäntyjä löytyi vain yksittäin. Puusto on Honkavaaran seudulla ja paikoin muuallakin melko järeää, mutta pohjoispuoliskossa soistuneisuus on usein rajoittanut puiden kasvua. Kuusikot ovat tiheitä, tosin etenkin soistuneimmilla paikoilla vaihtelevan aukkoisia. Vanhoja sammaloituneita kantoja on koko alueella.
Alueen pohjoispuoliskon kuusikoissa on koivu varsin runsaana ja se on järeää. Raitaa esiintyy ja Luokkalanpuron lähellä kasvaa useita halavia. Honkavaaran-Piippuahon alueella on runsaasti suuria haapoja, paikoin jopa kymmeniä hehtaarilla. Samoin vanhaa raitaa on tavanomaista runsaammin.
Lahopuuta on kaikkialla metsänkuvassa näkyvästi, mutta vaihtelut kuvioiden välillä ovat kohtalaisia. Koivupökkelöitä on yleensä runsaasti. Keloja on harvaan. Maapuustossakin koivua on runsaasti, mutta paikoin ohutta kuusta on paljon. Järeitä mänty- ja koivumaapuita on kohtalaisesti. Joillakin kuvioilla on yksittäin APS-mäntymaapuita. Raita-, haapa- ja halavamaapuita on siellä, missä näitä puita on elävänäkin. niiden osuus lahopuustosta on kuitenkin suurempi kuin elävästä puustosta.
Alueen luonne ja merkitys
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 13 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.1 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 11 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.05 |
| 7230 | letot | 0.3 |
| 7310 | aapasuot | 51 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 341 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 0.2 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 0.1 |
| 91D0 | puustoiset suot | 164 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| 1972 | lapinleinikki | Ranunculus lapponicus |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |