Losonvaara
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Losonvaara on merkittävä puustoisten soiden ja luontaisesti kehittyneiden metsien muodostama kokonaisuus. Huomattava osa alueesta sijaitsee yli 300 metrin korkeudessa.
Losonvaaralla on runsaasti eri tyyppisiä korpia sekä tasamaalla että juotteina rinteellä. Korpien puusto on luonnontilainen, useimmiten voimakkaasti lehtipuuvaltainen, ja aluskasvillisuus on hyvin edustavaa. Suurin osa korvista on saniaisvaltaisia, mutta myös metsäkortekorpia ja muurainkorpia on runsaasti.
Lakialueen metsä on tyypillistä vaara-alueen kuusikkoa. Koko alueella on tehty harsintahakkuita 1930-luvulla, mutta puusto on uusiutunut luontaisesti. Lehtipuiden osuus pystypuustosta on erittäin suuri. Lumituhot ovat vuosittain suuret, ja kuolevien tai kuolleiden pystypuiden osuus kuusikoissa on suuri. Kuusimaapuuta on paikoin erittäin paljon, ja kääpälajisto on hyvin edustava. Raidan ja haavan määrä on suuri, ja niistä riippuvaista lajistoa on runsaasti.
Suurella osalla alueesta metsä on lehtomaista kangasta. Myös lehdot (GoMaT ja saniaislehto) ovat yleisiä rinteillä. Lehtojen lajisto on tyypillistä ja edustavaa.
Losonvaaran linnusto on poikkeuksellisen runsas ja monipuolinen. Alueella tavattavia vanhojen metsien lajeja ovat sinipyrstö (Tarsiger cyanus), lapinuunilintu (Phylloscopus borealis), idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides), pohjantikka (Picoides tridactylus), palokärki (Dryocopus martius) ja harmaapäätikka (Picus canus). Alueen kuukkelikanta (Perisoreus infaustus) on erittäin vahva. Losonvaaralla tavattavia pöllöjä ovat helmipöllö (Aegolius funereus), viirupöllö (Strix uralensis), varpuspöllö (Glaucidium passerinum), hiiripöllö (Surnia ulula) ja huuhkaja (Bubo bubo). Alueella on useina vuosina pesinyt uhanalainen laji. Päiväpetolinnuista pesiviä ovat myös mehiläishaukka (Pernis apivorus) ja ampuhaukka (Falco columbarius). Losonvaaran kanalintukannat ovat Länsi-Kainuun oloissa poikkeuksellisen vahvat.
Losonvaaralla on jatkuvasti havaittu karhuja (Ursus arctos)ja ahmoja (Gulo gulo). Alueen ilveskanta (Lynx lynx) on ilmeisesti Kainuun runsain. Liito-oravasta (Pteromys volans) on useita havaintoja, ja sille sopivia reviirejä on runsaasti.
Alueen luonne ja merkitys
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Losonvaaran alue ei kuulu kansallisiin suojeluohjelmiin eikä ole kaavoituksessa merkitty suojeltavaksi kohteeksi. Metsäyhtiön oma luontoarvoselvitys alueen luontotyypeistä ja lajistosta on valmistumassa v. 2000.
Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa tai sen kehittämistä.
Alueen suojelun toteutustapa on metsälaki ja alue-ekologinen suunnitelma.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.32 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 0.47 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.03 |
| 7230 | letot | 0.01 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 229 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 14 |
| 91D0 | puustoiset suot | 45 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| 1912 | ahma | Gulo gulo |