LEMMENJOEN KANSALLISPUISTO
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Alue on luontotyypeiltään monipuolinen ja vaihteleva.Puiston itäosia hallitsevat mahtavat Viibus- ja Maarestatunturien ryhmät, luoteisosaa jyrkkäpiirteinen ja kapea Kietsimätuntureiden jono ja lounaiskulmaa laakeat ja matalat Skärri- ja Peltotunturit. Keskellä jää laaja alanko, jossa tunturikoivua ja harvaa mäntymetsää kasvavat selänteet ja pitkät aapasuovuomat vaihtelevat.
Alueella kasvaa maamme pohjoisimpia kuusia. Vaskojoen latvoilla Sankivaarassa on kuusiryhmä (50 kpl), joka on erikseen suojeltu Metsähallituksen päätöksellä vuonna 1956. Vaskonselän länsirinteen kuusiryhmä (5 kpl) on suojeltu Metsähallituksen päätöksellä vuonna 1956.
Naali esiintyy vain alueen alpiinisella osalla.
Alueen luonne ja merkitys
Lemmenjoen kansallispuisto on tärkeä pohjoisten metsien, soiden ja jokiluonnon suojelun kannalta. Alueella pesii runsas linnusto. Lemmenjoen kansallispuisto kuuluu kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-alueisiin.
Alueella harjoitetaan kullanhuuhdontaa. Kullanhuuhdonta on osa Lapin kulttuurihistoriaa ja sillä on huomattava matkailullinen merkitys.
Alueella kasvaa mm. mustasaraa.
- vauriot korjaantuvat hitaasti
- koneellinen kullankaivuu
- moottoriajoneuvojen käyttö, kulku-urat
- poronhoito
Alueelle ennen suojelupäätöstä myönnetyt valtausoikeudet jäävät sellaisenaan voimaan myös Natura 2000- verkoston alueella. ( Spiini 1 ja 2, Made 32 ).
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Lemmenjoen alue on perustettu luonnonsuojelulain mukaiseksi kansallispuistoksi. Natura-alueeseen kuuluu myös neljä pientä luonnonsuojelulain nojalla perustettua yksityistä suojelualuetta.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3110 | hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) | 68 |
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 130 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 1635 |
| 3220 | alpiiniset joet ja niiden penkereiden ruohokasvillisuus | 106.991 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 532.282 |
| 4060 | alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat | 29000 |
| 4080 | subarktiset Salix-pensaikot | 50 |
| 6150 | alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt | 129.105 |
| 6430 | kostea suurruohokasvillisuus | 0.1 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 15000 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 1.656 |
| 7220 | cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia | 0.1 |
| 7230 | letot | 127 |
| 7310 | aapasuot | 46400 |
| 7320 | palsasuot | 73.136 |
| 8110 | vuorten kvartsipitoiset vyörysoraikot ja -lohkareikot lumirajalla (Androsacetalia alpinae ja Galeopsietalia ladani) | 50 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 1885 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 133100 |
| 9040 | tunturikoiviko | 45000 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 363.71 |
| 91D0 | puustoiset suot | 2800 |
| 91E0 | alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) | 39.999 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| 1911 | naali | Alopex lagopus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A605 | lapinuunilintu | Phylloscopus borealis |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A534 | sinipyrstö | Tarsiger cyanurus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A457 | lapinpöllö | Strix nebulosa |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| 1528 | lettorikko | Saxifraga hirculus |
| 1972 | lapinleinikki | Ranunculus lapponicus |
| 1912 | ahma | Gulo gulo |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| 1389 | isonuijasammal | Meesia longiseta |
| 6216 | kiiltosirppisammal | Hamatocaulis vernicosus |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A727 | keräkurmitsa | Eudromias morinellus |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A258 | lapinkirvinen | Anthus cervinus |
| A215 | huuhkaja | Bubo bubo |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A264 | koskikara | Cinclus cinclus |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 6 uhanalaista lajia.