Laitakari-Häyrysenniemi-Purjekari

Alueen kuvaus

Laitakari, Häyrysenniemi ja Purjekari ovat Haukiputaan merenrannikon merenrantalehtoalueita. Alueet ovat Kiimingin liuskejakson päässä, minkä ansiosta alueilla on poikkeuksellisen rehevää kasvillisuutta.



Purjekarin kasvillisuusvyöhykkeet alkavat kivikkorantojen niityistä ja jatkuvat leppävyöhykkeen kautta koivumetsiin ja lopulta kuusimetsiin. Purjekarin ja Riutan välisellä kannaksella on luhtakastikka- ja tupassaraniittyä ja kosteammissa painanteissa merisaralaikkuja. Alueen lepikoissa on myös tervaleppää, mikä on osoitus alueen edullisesta ilmastosta ja maaperästä. Lepikkovyöhykkeen yläpuolisessa koivumetsävyöhykkeessä ei ole juurikaan lehtomaisia piirteitä. Purjekarin sisäosat ovat puolukka-mustikkatyypin (VMT) kuusikkoa.

Häyrysenniemen länsikärjessä on kolme kiinnikasvanutta saarta, joiden välissä on matalia, niitty- ja ruovikkorantaisia, umpeenkasvavia lahtia, jotka kehittyvät soiksi tai pieniksi lampareiksi. Merenrantamaisemaan kuuluvat myös avoimet kallio- ja kivikkorannat, jotka ovat luhtakastikan ja suolavihvilän vallitsemia. Niemenkärjissä on pihlajan, harmaalepän ja tuomen vallitsemia reheviä lehtoja (mesiangervo-, tesma- ja vadelmatyyppi) ja niemen ydinosaan mentäessä metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervotyypin lehtoa. Lehtimetsät vaihettuvat sekametsiksi ja niemen ydinosan kuusikoksi, jossa on karumpaa (käenkaali-mustikka- ja puolukka-mustikkatyyppiä). Pohjoisimman niemen kärjessä on paljaita rantakallioita, jotka ovat vulkaniittia. Häyrysenniemen alue on aikoinaan ollut Rauma-Repolan omistaman maatilan karjalaitumena. Rantalehdoissa ja kuusikossa on vanhoja harvennushakkuun jälkiä.



Laitakarin saari sijaitsee Martinniemen edustalla. Rannat ovat jyrkkää, avointa kivikkoa, jossa on luhtakastikan, ruokohelpin ja järviruo’on muodostamaa niittykasvillisuutta. Osa saaresta on ollut teollisuusalueena, mutta Laitakarin luoteis- ja pohjoisreunalla on jokseenkin luonnontilaista metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervotyypin (GOFiT) lehtoa. Lehto on paikoin kuivalla ja kivisellä rantatöyräällä ja on lajistoltaan monipuolinen. Puustossa vallitsevat pihlaja ja tuomi. Tavallisten lehtoruohojen lisäksi tavataan puna-ailakkia ja tesmaa. Kuivilla paikoilla on runsaasti lillukkaa. Kallioperässä on kiilleliuskeita ja grauvakkaa. Koillislaidan koivikoissa on tehty harvennushakkuita ja palstojen rajalinjojen hakkuita länsiosassa.

Alueen luonne ja merkitys

Häyrysenniemi on poikkeuksellisen hyvin säilynyt arvokas niitty- ja metsäalue. Alueella on nähtävissä metsäkasvillisuuden primäärisukkessiokehityksen kaikki vaiheet. Niemen keskustan jylhä kuusikko on harvoja laajuudessaan ja luonnontilaisuudessaan Perämeren rannikolla. Myyrälahti on alueen lajistollisesti arvokkain osa. Merenrantalehtojen kasvilajisto on erittäin edustava. Lehdot ovat vähintään maakunnallisesti arvokkaita. Alue on hyvä sienestys- ja marjastuspaikka.



Purjekarin lepikkovyöhykkeessä on runsaasti tervaleppää. Laitakarin metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervotyypin lehto on tiettävästi tyyppinsä ainoa entisen Oulun läänin puoleisella merenranta-alueella. Se täydentää hienosti Häyrysenniemen lehtojen tyyppivalikoimaa.



Laitakarin rantalehtojen lajisto on monipuolinen ja edustava, vaikkei uhanalaista lajistoa esiinnykään. Lehto on vähintään maakunnallista arvoluokkaa.



Laitakari-Häyrysenniemi-Purjekari on edustava maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden metsien ja merenrantaniittyjen muodostama kokonaisuus ja niitä harvoja Pohjois-Pohjanmaan kohteita, joissa primäärisukkessiometsien vanhimpia, kuusivaltaisia vaiheita esiintyy lähes luonnontilaisena.



Alueella on merenrantalehtoja noin 30 ha.

Peruste D kohtaan 3.3 kasvilajeille on kulleron ja lokinhiippasammalen osalta alueellinen uhanalaisuus.



Häyrysenniemi ja Purjekari ovat virkistyskäytössä. Laitakarin virkistyskäyttö on vähäistä, alueella on vähän käytettyjä polkuja.



Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

-luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Laitakari-Häyrysenniemi-Purjekari ei kuulu valtakunnallisiisn suojeluohjelmiin.



Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain, rantakaava-alueella maankäyttö- ja rakennuslain ja vesialueella vesilain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit