Laajalahden lintuvesi
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Laajalahti on linnustoltaan kansainvälisesti arvokas, matala, avara ja ruovikkoinen merenlahti itäisessä Espoossa. Rajaukseen kuuluu varsinaisen ruovikkoalueen lisäksi myös entistä peltoa ja pensaikkoa mantereen puolelta sekä avoimempaa vesialuetta ulompana lahdella.
Alue muodostaa varsin hyvän ekologisen kokonaisuuden merenlahden ja sen rannan biotooppeja. Rantaniityyjä ja -peltoja on niitetty ja laidunnettu vielä 1960-luvulla, mutta nyt ne ovat pensoittumassa ja ruovikoitumassa, osin muuttumassa myös lehtipuustoa kasvaviksi korviksi.
Laajalahti on pääkaupunkiseudulla merkittävä opetuskohde. Lähistöllä sijaitsevassa Villa Elfvikissä toimii Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus, jossa järjestetään mm. luontokoulu- ja kurssitoimintaa sekä erilaisia luonto- ja ympäristöaiheisia näyttelyitä. Laajalahden luonnonsuojelualueella on luontopolku lintutorneineen.
Alue on tärkeä myös linnuston tutkimukselle. Ruovikko- ja pensaikkoalueella pesimä- ja muuttolinnuston rengastustoiminta tapahtuu sisämaan seurantapyynnin ja Acro-projektin puitteissa.
Alueen luonne ja merkitys
Laajalahti on kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Muutonaikaisena levähdysalueena se on yksi Suomen etelärannikon parhaista. Alueella pesii vuosittain noin 250 vesilintuparia. Muutonaikainen merkitys on vain kasvanut 1990-luvulla veden laadun paranemisen ja pohjakasvillisuuden elpymisen myötä. Alueella levähtää ja pesii useita lintudirektiivin lajeja.
Laajalahdella on myös tutkimuksellista merkitystä. Ruovikko- ja pensaikkoalueella rengastetaan pesimä- ja muuttolinnustoa SSP-(Sisämaan seurantapyynti) ja Acro-projekteihin liittyen.
Laajalahden veden laatu on ollut vedenlaatuluokituksen mukaan 70-luvulla jopa heikko. 90-luvun alkuun saakka se on ollut välttävä, tätä nykyä se on tyydyttävä.
Ympäristön maankäyttöpaineet ovat suuret, asutus ja liikenne tulevat aivan suojelualueen reunamille. Liikenteen melu ulottuu suurelle osalle aluetta.
Alueen suojelutavoite:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
* luontotyypin, lajin elinympäristön laatua tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
* luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja se on asetuksella rauhoitettua luonnonsuojelualuetta.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1160 | laajat matalat lahdet | 150 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 2.5 |
| 6270 | fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt | 0.05 |
| 6430 | kostea suurruohokasvillisuus | 2.46 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 5.49 |
| 9070 | fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet | 1.68 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 0.1 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A157 | punakuiri | Limosa lapponica |
| A123 | liejukana | Gallinula chloropus |
| A156 | mustapyrstökuiri | Limosa limosa |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A075 | merikotka | Haliaeetus albicilla |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A122 | ruisrääkkä | Crex crex |
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A103 | muuttohaukka | Falco peregrinus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A320 | pikkusieppo | Ficedula parva |
| A885 | pikkutiira | Sternula albifrons |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A141 | tundrakurmitsa | Pluvialis squatarola |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A336 | pussitiainen | Remiz pendulinus |
| A307 | kirjokerttu | Sylvia nisoria |
| A004 | pikku-uikku | Tachybaptus ruficollis |
| A048 | ristisorsa | Tadorna tadorna |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A145 | pikkusirri | Calidris minuta |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A197 | mustatiira | Chlidonias niger |
| A037 | pikkujoutsen | Cygnus columbianus bewickii |
| A147 | kuovisirri | Calidris ferruginea |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A258 | lapinkirvinen | Anthus cervinus |
| A143 | isosirri | Calidris canutus |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.