Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Laajalahden lintuvesi

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0100028
Pinta-ala
192 ha
Alueet
Espoo
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Laajalahti on linnustoltaan kansainvälisesti arvokas, matala, avara ja ruovikkoinen merenlahti itäisessä Espoossa. Rajaukseen kuuluu varsinaisen ruovikkoalueen lisäksi myös entistä peltoa ja pensaikkoa mantereen puolelta sekä avoimempaa vesialuetta ulompana lahdella.



Alue muodostaa varsin hyvän ekologisen kokonaisuuden merenlahden ja sen rannan biotooppeja. Rantaniityyjä ja -peltoja on niitetty ja laidunnettu vielä 1960-luvulla, mutta nyt ne ovat pensoittumassa ja ruovikoitumassa, osin muuttumassa myös lehtipuustoa kasvaviksi korviksi.



Laajalahti on pääkaupunkiseudulla merkittävä opetuskohde. Lähistöllä sijaitsevassa Villa Elfvikissä toimii Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus, jossa järjestetään mm. luontokoulu- ja kurssitoimintaa sekä erilaisia luonto- ja ympäristöaiheisia näyttelyitä. Laajalahden luonnonsuojelualueella on luontopolku lintutorneineen.



Alue on tärkeä myös linnuston tutkimukselle. Ruovikko- ja pensaikkoalueella pesimä- ja muuttolinnuston rengastustoiminta tapahtuu sisämaan seurantapyynnin ja Acro-projektin puitteissa.

Alueen luonne ja merkitys

Laajalahti on kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Muutonaikaisena levähdysalueena se on yksi Suomen etelärannikon parhaista. Alueella pesii vuosittain noin 250 vesilintuparia. Muutonaikainen merkitys on vain kasvanut 1990-luvulla veden laadun paranemisen ja pohjakasvillisuuden elpymisen myötä. Alueella levähtää ja pesii useita lintudirektiivin lajeja.



Laajalahdella on myös tutkimuksellista merkitystä. Ruovikko- ja pensaikkoalueella rengastetaan pesimä- ja muuttolinnustoa SSP-(Sisämaan seurantapyynti) ja Acro-projekteihin liittyen.

Laajalahden veden laatu on ollut vedenlaatuluokituksen mukaan 70-luvulla jopa heikko. 90-luvun alkuun saakka se on ollut välttävä, tätä nykyä se on tyydyttävä.



Ympäristön maankäyttöpaineet ovat suuret, asutus ja liikenne tulevat aivan suojelualueen reunamille. Liikenteen melu ulottuu suurelle osalle aluetta.



Alueen suojelutavoite:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

* luontotyypin, lajin elinympäristön laatua tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

* luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja se on asetuksella rauhoitettua luonnonsuojelualuetta.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1160 laajat matalat lahdet 150
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 2.5
6270 fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 0.05
6430 kostea suurruohokasvillisuus 2.46
9050 boreaaliset lehdot 5.49
9070 fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 1.68
9080 fennoskandian metsäluhdat 0.1

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A157 punakuiri Limosa lapponica
A123 liejukana Gallinula chloropus
A156 mustapyrstökuiri Limosa limosa
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A119 luhtahuitti Porzana porzana
A127 kurki Grus grus
A075 merikotka Haliaeetus albicilla
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A122 ruisrääkkä Crex crex
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A103 muuttohaukka Falco peregrinus
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A002 kuikka Gavia arctica
A065 mustalintu Melanitta nigra
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A767 uivelo Mergellus albellus
A179 naurulokki Larus ridibundus
A320 pikkusieppo Ficedula parva
A885 pikkutiira Sternula albifrons
A894 räyskä Hydroprogne caspia
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A861 suokukko Calidris pugnax
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A166 liro Tringa glareola
A193 kalatiira Sterna hirundo
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A141 tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A336 pussitiainen Remiz pendulinus
A307 kirjokerttu Sylvia nisoria
A004 pikku-uikku Tachybaptus ruficollis
A048 ristisorsa Tadorna tadorna
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A094 sääksi Pandion haliaetus
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A054 jouhisorsa Anas acuta
A856 heinätavi Spatula querquedula
A039 metsähanhi Anser fabalis
A145 pikkusirri Calidris minuta
A146 lapinsirri Calidris temminckii
A197 mustatiira Chlidonias niger
A037 pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii
A147 kuovisirri Calidris ferruginea
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A045 valkoposkihanhi Branta leucopsis
A258 lapinkirvinen Anthus cervinus
A143 isosirri Calidris canutus
A062 lapasotka Aythya marila
A059 punasotka Aythya ferina
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A236 palokärki Dryocopus martius

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.

Julkaisija

ELY-keskukset