Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Kurkivuori-Rimminluhta-Sikosalmi

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0600016
Pinta-ala
91 ha
Alueet
Suonenjoki
Alueen tyyppi
SAC

Alueen kuvaus

Vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva, länsi-luoteislaidaltaan Kuopio-Jyväskylä -tiehen rajautuva Kurkivuori on topografialtaan vaihteleva, jyrkkiä kalliojyrkänteitä sisältävä kohde. Jyrkkien rinteiden väliin jää pienialaisia soistumia, joista yksi on ojitettu. Soistumissa on kuusen joukossa vaihtelevasti mäntyä, koivua, raitaa ja harmaaleppää, maapuuta ja koivupökkelöitä on paikallisesti runsaasti.



Kurkivuoren länsi- ja pohjoisreunalla virtaa Salpuun järvestä alkava ja Leväjärveen laskeva hiekkapohjainen Kourujoki, joka on arvokas pienvesi. Kasvillisuus puron varrella on niukkaa, MT -kuusikon joukossa on koivua, pihlajaa ja harmaaleppää sekä pajuja, paatsamaa, kurjenjalkaa ja metsäkortetta. Maapuuta on puron varrella kohtalaisesti, kuolleessa pystypuustossa on mm. raitaa. Paikoin tien läheltä on puron varren kasvillisuutta raivattu, ja Kourujokeen etelästä tuleva puronhaara on aikoinaan ojitettu.



Kurkivuoren keskiosissa on muutama pienialainen lehtolaikku, joiden kasvillisuus on pääosin hiirenporras- ja metsäalvejuurivaltaista saniaislehtoa. Eteläisin lehtolaikku on VRT -lehtoa, jossa kasvaa mm. sananjalkaa, lillukkaa, metsäkastikkaa ja metsälehmusta. Puusto lehdoissa on kuusivaltainen, lehtipuita on kuitenkin noin 20 %: suuria koivuja, haapoja ja raitoja sekä pensasmaista lehmusta. Suurimmat haavat ja koivut ovat halk. jopa 30-45 cm. Kuollutta puustoa on vähän.



Suurimmaksi osaksi kasvillisuus koko Kurkivuoren kohteella on tuoreen kankaan kuusikkoa, vain karuimmilla kallioiden lakialueilla on VT -männikköä, joissa kuusta on alikasvoksena. Kuusikko on suurimmaksi osaksi monilatvuksista, ja osa kuusista on huomattavan järeitä. Lehtipuun osuus vaihtelee 5-15 % välillä, etenkin suuria vanhoja koivuja ja haapoja sekä vanhoja raitoja on yksittäin koko alueella, lisäksi on nuorta pihlajaa, raitaa ja harmaaleppää. Myös palokoroisia mänty-ylispuita on harvakseltaan koko alueella. Lehtipuiden pökkelöitä ja havupuiden maapuita on vain paikallisesti runsaasti, eniten jyrkissä rinteissä ja notkoissa. Yksittäin tavataan kuitenkin järeitäkin kuusen runkoja sekä mäntykelomaapuuta. Myös koivua, haapaa ja raitaa on yksittäin sekä maapuuna että kuolleena pystypuuna. Palokantoja ja palon jälkiä on elävissä ja keloutuneissa männyissä monin paikoin. Alueen linnustoon kuuluu mm. kuukkeli



Kurkivuoresta muutaman kilometrin päässä koillisessa sijaitsee maisemallisesti edustava Sikosalmen ranta, joka on pääosin karua nevaa ja rämettä. Nevalla kasvaa mm. uhanalaista punakämmekkää. Keskiosan Koirapuron varressa on luhtavaikutteista korpea, jossa pääpuulajina kasvaa harmaaleppää, lisäksi esiintyy mm. hiirenporrasta ja velholehteä. Molemmin puolin puroa on laajoja raatevaltaisia alueita, joiden puustossa on mäntyä, koivua ja kuusta.



Sikosalmen eteläpuolella, Leväjärven länsirannassa on kasvistoltaan arvokas Rimminluhta. Kasvillisuus on pääosin isovarpurämettä. Rannassa on avoin, jouhisaravaltainen luhtavyöhyke, jossa on mesotrofisia rimpialueita. Alueen poikki kulkee Kurkivuorenkin läpi virtaava Kourujoki, jonka varrella on saraikkoa ja ruoikkoa. Alueen vaateliasta ja uhanalaista lajistoa ovat mm. suovalkku, rimpivihvilä, ruskopiirtoheinä sekä Kourujoen varressa kasvava jokileinikki.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita:



- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.



- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Maa-alueiden osalta toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki, vesialueiden osalta vesilaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 3.6
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 2.7
8220 kasvipeitteiset silikaattikalliot 1.8
9010 boreaaliset luonnonmetsät 66.8
9050 boreaaliset lehdot 1.8
9080 fennoskandian metsäluhdat 0.917
91D0 puustoiset suot 9

Julkaisija

ELY-keskukset