Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Kuivasjärvi

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0800060
Pinta-ala
468 ha
Alueet
Alavus
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Valuma-alueeltaan melko pieni Kuivasjärvi sijaitsee Lapuanjoen pienen sivuhaaran varrella. Järvi laskee Lapuanjokeen itäpäästään Kuivasjokea pitkin. Järveen laskee vetensä neljä muuta lampea: Kontolampi, Okslampi, Ouranlampi ja Taikinalampi. Veden pintaa on laskettu 1800-luvulla ja uudelleen 1940-luvulla heinämaiden saamiseksi, mikä onkin tehnyt järvestä matalan, osin umpeen kasvaneen lintuparatiisin.

Järven pituus itä-länsi -suunnassa on 3,5 km ja pohjois-etelä -suunnassa 3 km. Alue koostuu kolmesta altaasta: Pikkuselästä, Kuivasjärvestä ja Lanamäenselästä. Rantojen muoto on sokkeloinen ja mutkitteleva. Lahdelmineen ja lukuisine kauniine pikku saarineen järvelle kertyy rantaviivaa runsas 12 km. Avovettä on vain reilut puolet järven pinta-alasta, keskisyvyys on noin 80 cm. Vesi on tummaa ja ravinteikasta, näkösyvyys on noin puoli metriä. Pohja on mutainen ja tasainen, ilman syvänteitä.

Järveä kauttaaltaan ympäröivät kasvillisuusvyöhykkeet ovat satoja metrejä leveitä ja yhtenäisiä. Vain noin 10 % rantaviivasta on kovaa maata vesirajaan asti. Varsinkin Pikkuselällä saraikko- ja järvikortevyöhykkeet peittävät lähes koko altaan. Avovettä on kesällä vain muutamia hehtaareja, jotka nekin kasvavat täyteen uposkasvillisuutta. Muuten rannat koostuvat luhtaisista pallesoista, joita reunustaa paju-paatsama -vyöhyke. Ympäröivät metsät ovat eriasteisesti käsiteltyjä talousmetsiä. Eniten on keski-ikäistä sekametsää. Rannoilta löytyy myös kohtuullisesti kolopuita.

Järven lounaispuolella, Isonmaankannan niemen länsipuolella sijaitsee kaunis, edustava keidassuo. Suotyyppinä keitaalla vallitsee rahkaräme. Keitaan pohjoisreunaa on harvennettu kevyesti ja eteläpäässä aivan reunaosat ovat paikoin kuivahtaneet ojituksen seurauksena, mutta pääosin suo on luonnontilainen.

Kuivasjärvi on erittäin monipuolinen lintujärvi. Vuonna 1991 järvellä pesi kaikkiaan 138 paria vesilintuja, mutta muiden ryhmien lintuja tavataan alueella vielä selvästi enemmän. Lajistoon kuuluu harvinaisia pohjoisia lajeja ja alueen muutonaikainen merkitys on huomattava.

Kuivasjärven rannat ovat lähes rakentamattomat ja peltoja on hyvin vähän. Alueella onkin rauhallinen, lähes erämainen tunnelma.

Alueen luonne ja merkitys

Kuivasjärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi, jonka pesimälinnusto on hyvin monipuolinen ja muutonaikainen merkitys suuri. Merkitystä myös metsä- ja suoluonnon suojelukohteena.

Kohdassa 3.3 "Muut tärkeät lajit" perusteella D ilmoitetut lajit ovat alueellisesti uhanalaisia.

Kuivasjärveä uhkaa umpeen kasvaminen ja rehevöityminen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana järveltä on kadonnut ainakin neljä vesilintulajia ja yksi kahlaaja. Lisäksi metsästys tulisi kieltää ainakin järven länsipäässä, Pikkuselällä.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kansainvälisesti arvokas lintuvesiensuojeluohjelman kohde.

Maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelualueeksi SL-3.



Toteuttaminen:

Yhteinen vesijättöalue on tarkoituksenmukaista rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena. Valtiolle hankitut ja hankittavat ranta-alueet rauhoitetaan asetuksella valtionmaan luonnonsuojelualueena.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 227
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 0.07
7110 keidassuot 11.6
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 18.9
9010 boreaaliset luonnonmetsät 5.17
9080 fennoskandian metsäluhdat 2.95
91D0 puustoiset suot 19.8

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A179 naurulokki Larus ridibundus
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A156 mustapyrstökuiri Limosa limosa
A127 kurki Grus grus
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A066 pilkkasiipi Melanitta fusca
A767 uivelo Mergellus albellus
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A065 mustalintu Melanitta nigra
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A166 liro Tringa glareola
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A193 kalatiira Sterna hirundo
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A861 suokukko Calidris pugnax
1910 liito-orava Pteromys volans
A054 jouhisorsa Anas acuta
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A856 heinätavi Spatula querquedula
A039 metsähanhi Anser fabalis
A104 pyy Bonasa bonasia
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A215 huuhkaja Bubo bubo
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A059 punasotka Aythya ferina
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A236 palokärki Dryocopus martius
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Julkaisija

Lupa- ja valvontavirasto