Kuivasjärvi
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Valuma-alueeltaan melko pieni Kuivasjärvi sijaitsee Lapuanjoen pienen sivuhaaran varrella. Järvi laskee Lapuanjokeen itäpäästään Kuivasjokea pitkin. Järveen laskee vetensä neljä muuta lampea: Kontolampi, Okslampi, Ouranlampi ja Taikinalampi. Veden pintaa on laskettu 1800-luvulla ja uudelleen 1940-luvulla heinämaiden saamiseksi, mikä onkin tehnyt järvestä matalan, osin umpeen kasvaneen lintuparatiisin.
Järven pituus itä-länsi -suunnassa on 3,5 km ja pohjois-etelä -suunnassa 3 km. Alue koostuu kolmesta altaasta: Pikkuselästä, Kuivasjärvestä ja Lanamäenselästä. Rantojen muoto on sokkeloinen ja mutkitteleva. Lahdelmineen ja lukuisine kauniine pikku saarineen järvelle kertyy rantaviivaa runsas 12 km. Avovettä on vain reilut puolet järven pinta-alasta, keskisyvyys on noin 80 cm. Vesi on tummaa ja ravinteikasta, näkösyvyys on noin puoli metriä. Pohja on mutainen ja tasainen, ilman syvänteitä.
Järveä kauttaaltaan ympäröivät kasvillisuusvyöhykkeet ovat satoja metrejä leveitä ja yhtenäisiä. Vain noin 10 % rantaviivasta on kovaa maata vesirajaan asti. Varsinkin Pikkuselällä saraikko- ja järvikortevyöhykkeet peittävät lähes koko altaan. Avovettä on kesällä vain muutamia hehtaareja, jotka nekin kasvavat täyteen uposkasvillisuutta. Muuten rannat koostuvat luhtaisista pallesoista, joita reunustaa paju-paatsama -vyöhyke. Ympäröivät metsät ovat eriasteisesti käsiteltyjä talousmetsiä. Eniten on keski-ikäistä sekametsää. Rannoilta löytyy myös kohtuullisesti kolopuita.
Järven lounaispuolella, Isonmaankannan niemen länsipuolella sijaitsee kaunis, edustava keidassuo. Suotyyppinä keitaalla vallitsee rahkaräme. Keitaan pohjoisreunaa on harvennettu kevyesti ja eteläpäässä aivan reunaosat ovat paikoin kuivahtaneet ojituksen seurauksena, mutta pääosin suo on luonnontilainen.
Kuivasjärvi on erittäin monipuolinen lintujärvi. Vuonna 1991 järvellä pesi kaikkiaan 138 paria vesilintuja, mutta muiden ryhmien lintuja tavataan alueella vielä selvästi enemmän. Lajistoon kuuluu harvinaisia pohjoisia lajeja ja alueen muutonaikainen merkitys on huomattava.
Kuivasjärven rannat ovat lähes rakentamattomat ja peltoja on hyvin vähän. Alueella onkin rauhallinen, lähes erämainen tunnelma.
Alueen luonne ja merkitys
Kuivasjärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi, jonka pesimälinnusto on hyvin monipuolinen ja muutonaikainen merkitys suuri. Merkitystä myös metsä- ja suoluonnon suojelukohteena.
Kohdassa 3.3 "Muut tärkeät lajit" perusteella D ilmoitetut lajit ovat alueellisesti uhanalaisia.
Kuivasjärveä uhkaa umpeen kasvaminen ja rehevöityminen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana järveltä on kadonnut ainakin neljä vesilintulajia ja yksi kahlaaja. Lisäksi metsästys tulisi kieltää ainakin järven länsipäässä, Pikkuselällä.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Kansainvälisesti arvokas lintuvesiensuojeluohjelman kohde.
Maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelualueeksi SL-3.
Toteuttaminen:
Yhteinen vesijättöalue on tarkoituksenmukaista rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena. Valtiolle hankitut ja hankittavat ranta-alueet rauhoitetaan asetuksella valtionmaan luonnonsuojelualueena.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 227 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.07 |
| 7110 | keidassuot | 11.6 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 18.9 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 5.17 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 2.95 |
| 91D0 | puustoiset suot | 19.8 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A156 | mustapyrstökuiri | Limosa limosa |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A215 | huuhkaja | Bubo bubo |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |