Korpijärven suo

Alueen kuvaus

Korpijärven suo käsittää pienen Korpijärven sekä järveen ja sen laskupuroon liittyvät suot sekä lähteiset rinnealueet. Kohde rajautuu talousmetsiin ja ojitettuihin soihin.



Korpijärven lännenpuoleinen maasto on matalaa ja tasaista; rantaa luonnehtii nevareunus sekä rämevyöhyke, joka vaihettuu hakatuksi korpimuuttumaksi. Järven itäranta kohoaa jyrkästi parin-kolmenkymmenen metrin päässä vesirajasta. Rinteen alaosassa on vettä valuvia kosteikkoja ja rantareunuksessa lähteisiä hetteikköjä, joissa kasvaa monia vaateliaita lajeja.



Korpijärven koillispuoliselta kallioalueelta valuvat vedet ovat runsaskalkkisia ja niiden ansiosta kallion ja järven sekä siitä lähtevän puron väliin jäävällä vyöhykkeellä esiintyy lettokasvillisuutta, lettokorpea ja lettorämettä, vajaan 200 metrin matkalla. Myös laskupuron alajuoksulla on paikoin reheviä tihkupintoja ja rehevän korven kasvillisuutta. Järveä reunustaa keskimäärin n. 4 metriä leveä sara- ja ruoholuhtavyöhyke, jota ympäröi kapeahko vajonevareunus (pallesuo), joka on muutoin niukkalajinen, mutta pohjoisnurkassa on lettokasvillisuutta. Järven lounaispuolella on tiheäpuustoista isovarpurämettä, joka vaihettuu korveksi, kaakkoisnurkassa on karuhkoa ruoho- ja heinäkorpea.



Suot ovat kärsineet 1990-luvun alussa tehdyistä ojituksista ja hakkuista, myös laskupuroa on perattu ja järven pinta on laskenut alkuperäisestä.

Alueen luonne ja merkitys

Korpijärven letot ovat ainoita lettoja laajalla alueella ja eteläsuomalaisittain varsin edustavia. Lisäksi alueella on lähdesoiden ja puustoisten soiden luontotyyppejä. Alueelta on tavattu monia vaateliaita ja harvinaisia kasvilajeja, kuten hetesara, röyhysara, varstasara, soikkokaksikko ja nevaimarre. Järven lähiympäristö on edelleen maisemallisesti ehyt. 1980- ja 90 -luvun taitteessa alueella on toteutettu laajoja hakkuita ja Korpijärven lähiympäristöä lukuun ottamatta alue on nykyisin taimikkoa. Tällöin hakattiin myös laskupuron ja Korpijärvenvuoren välinen lettokorpi ja lettorämealue. Vuorenrinteen reunaan tehtiin kevyt metsätie, jonka tienvarsioja estää tehokkaasti vesien valumisen alapuoliselle suoalueelle. Mm. osa hetesara (Carex acutiformis) -kasvustosta jäi tien alle; sen yläpuoliseen lähteikköön on tehty rengaskaivo. Myös muita ojia kaivettiin ja laskupuroa perattiin. Järven länsi- ja lounaispuoliset suot on ojitettu jo aiemmin. Alueen vesitalouden palauttaminen on mahdollista kohtalaisella panostuksella.



Rajaukseen ei ole sisällytetty soidensuojeluohjelmaan kuuluvaa alueen luoteisosaa, jonka ojituksen ja tienrakennuksen vuoksi muuttuneen luonnontilan palauttaminen ei ole enää mahdollista.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavaa tavoitetta: alueella vallitseva luontotyyppien tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.



Pirkanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) SL ja nat-merkinnät.



Alueen suojelu tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit