Kolima

Alueen kuvaus

Kolima on Kymijoen vesistön latvaosien suuri järvi. Sen luonnossa on havaittavissa Suomenselän vaikutus. Rannat ovat suhteellisen monipuolisia, siellä vallitsevien kivikko- ja louhikkorantojen ohella alueella on myös harjujaksoon liittyviä hiekkarantoja. Alueen kallioperän kivilajikoostumus on vaihteleva. Länsi- ja lounaisosaa hallitsevat happamat syväkivet, mutta pohjoisessa ja idässä on liuskemuodostuma. Järven itäosassa on huomattava luode-kaakkosuuntainen murroslinja. Maaperä on moreenia. Järven keskisyvyys on 6,2 m, suurin syvyys Honninniemen edustalla on 60 m. Ranta on lähes luonnontilainen lukuunottamatta pohjoisosaa, jossa Pihtiputaan taajaman asutusjätevesien vaikutus ilmenee rehevöitymisenä. Järveä ei säännöstellä, mutta laskuojassa on vanha Kärnänkosken voimalaitos.



Kolima kuuluu ruokojärviin. Rantojen kasvillisuus on niukkaa, sillä rannat ovat avoimia, louhikkoisia ja kivikkoisia. Saariston metsätyypit ovat vaitelevia. Moreenisaarten sisäosat ovat lähinnä mustikkatyypin kankaita. Louhikoissa kasvillisuus on hyvin karua. Lylysaaren harjumaastossa metsät ovat puolukka- ja kanervatyypin kankaita. Suppalammet ovat eriasteisesti soistuneita. Lintulajistoa ovat mm. kuikka, kaakkuri, selkälokki, nuoli- ja tuulihaukka. Maisemakuva on pääosassa järveä louhikkorantaista suuntautunutta drumlinimaisemaa. Koliman saaristot muodostavat pieniä ryhmiä laajalla selkävedellä. Alueen länsiosaa sivuaa harjujakso. Alueen edustavimilla hiekkarannoilla Lylysaaressa on särkkämuodostumia.



Rajaukseen kuuluu myös Pihtiputaan keskustan tuntumassa sijaitseva Putikonlahti. Lahti on vesikasvillisuuden ja vesilinnuston suojelualue. Sijaintinsa puolesta Putikonlahti on oivallinen opetuskohde.

Alueen luonne ja merkitys

Valtakunnallisesti merkittävä Kymijoen vesistön latvajärvi, joka kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Alue on merkittävä selkävesilinnuston suojelukohde ja siellä tavataan kohdassa 3.3. (muut tärkeät lajit) mainitut Keski-Suomessa uhanalaiset kasvilajit ja kansallisesti uhanalainen äyriäislaji.

Vakavin uhkatekijä on loma-asutus.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys



alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

- Rantojensuojeluohjelma

- Seutukaavan 4. vk SL ja 5. vk SL 4. vk av ja 5. vk av 830

- 4. vk SL, 5. vk SL 635 (Loutteiset, Hirvisaari, Murtosaari, Hietanen),

4. vk SL, 5. vk SL 636 (Tulisaari), 4. vk MV, 5. vk MV 762 (Pajakkasaari)

- Luonnonsuojelualue Lylysaaressa 12,1ha

- Luonnonsuojelualueita Mustalahdenranassa 22,5ha



Suojelun toteutuskeinot:

- Luonnonsuojelulaki: maa-alueet (on mahdollista, että osa ranta-aluiesta toteutuu rakennuslain toteuttamiskeinolla rantayleiskaavan avulla)

- Vesilaki: vesialueet

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.