Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Kivinevan alue

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1001004
Pinta-ala
2120 ha
Alueet
Reisjärvi, Sievi, Toholampi, Lestijärvi
Alueen tyyppi
SAC

Alueen kuvaus

Lamminneva-Kivineva-Tuomikonneva on luonnontilainen kolmen edustavan suoalueen ja niiden väliin jäävien metsien kokonaisuus. Lamminneva koostuu lyhytkorsinevasta ja paikoin keskiravinteista rimpinevasta. Lamminnevalta vedet "putoavat" noin 7 metriä Vedenputouksenkankaan vieritse ja läpi Kivinevalle. Kivineva on tyypiltään keskiravinteista rimpinevaa/ runsasravinteista rimpilettoa. Nevan luoteispään hyvin vetiseltä rimpialueelta osa valumavesistä kertyy luonnontilaiseksi Tuomikonojaksi, joka kiemurtaa edelleen Tuomikonnevan läpi Särkijärveen. Tuomikonneva on tyypiltään mesotrofista saranevaa ja kalvakkanevaa, jossa paikoin esiintyy niinikään rimmikkopintaa. Suot ovat paikoin reheviä ja useita uhanalaisia kasveja esiintyy. Särkijärven ranta-alueet ovat lajistollisesti arvokkaimpia, mutta myös Matonevalla esiintyy alueellisesti arvokasta kasvilajistoa. Muun muassa nuijasara, hoikkavilla, rimpivihvilä, mähkä, suomyrtti, rätvänä, kaarlenvaltikka, vaaleasara, äimäsara, kaitakämmekkä, punakämmekkä, ruskopiirtoheinä, suovalkku, kangaskorte sekä valkovuokko esiintyvät näillä alueilla. Kohteen linnustosta voidaan mainita nuolihaukka, hiiri- ja suopöllö, metsähanhi, pikkutikka, laulujoutsen sekä kaksi uhanalaista lajia. Myös metsäpeura esiintyy alueella. Natura-kohteeseen sisältyvät myös Vedenputouksenkankaan luonnontilaiset sekametsät, sekä Jänissalon lettomaiset ja tulvaiset luontotyypit, joissa mm. esiintyy runsaasti lahokoivua. Kohteella esiintyy luontotyypeistä myös mm. tasankojokia, keidassoita sekä tulvametsiä.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on luonnontilainen ja monipuolinen luontotyypeiltään. Alueella esiintyy runsaasti uhanalaisia kasvilajeja, vaikka lettojen osuus suotyypeistä on pieni. Lisäksi alueen linnusto on edustava. Alue on merkittävä myös metsäpeuran esiintymisalueena.



Soiden reuna-alueiden ojitukset ja avohakkuut vaikuttavat paikoin ekosysteemin toimintaan (erityisesti vesitalouteen).



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kivinevan-Tuomikonnevan-Ison Lampinevan sekä Matonevan alueet kuuluvat valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Edellämainituista Kivineva-Tuomikoneva sekä erillinen Lamminneva on lailla tai asetuksella perustettuja soidensuojelualueita valtion maalla. Vedenputouksenkangas kuuluu sen sijaan valtakunnalliseen vanhojenmetsien suojeluohjelmaan. Suojeluohjelma-alueisiin on lisätty kohteelle tärkeitä ja erillisiä ohjelma-alueita yhdistäviä osia. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 60
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 2.02
7110 keidassuot 380
7230 letot 0.08
7310 aapasuot 1420
9010 boreaaliset luonnonmetsät 120
9050 boreaaliset lehdot 0.7
9080 fennoskandian metsäluhdat 7
91D0 puustoiset suot 250
91E0 alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) 1.4

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
1937 metsäpeura Rangifer tarandus fennicus

Julkaisija

Lupa- ja valvontavirasto