Kivinevan alue
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Lamminneva-Kivineva-Tuomikonneva on luonnontilainen kolmen edustavan suoalueen ja niiden väliin jäävien metsien kokonaisuus. Lamminneva koostuu lyhytkorsinevasta ja paikoin keskiravinteista rimpinevasta. Lamminnevalta vedet "putoavat" noin 7 metriä Vedenputouksenkankaan vieritse ja läpi Kivinevalle. Kivineva on tyypiltään keskiravinteista rimpinevaa/ runsasravinteista rimpilettoa. Nevan luoteispään hyvin vetiseltä rimpialueelta osa valumavesistä kertyy luonnontilaiseksi Tuomikonojaksi, joka kiemurtaa edelleen Tuomikonnevan läpi Särkijärveen. Tuomikonneva on tyypiltään mesotrofista saranevaa ja kalvakkanevaa, jossa paikoin esiintyy niinikään rimmikkopintaa. Suot ovat paikoin reheviä ja useita uhanalaisia kasveja esiintyy. Särkijärven ranta-alueet ovat lajistollisesti arvokkaimpia, mutta myös Matonevalla esiintyy alueellisesti arvokasta kasvilajistoa. Muun muassa nuijasara, hoikkavilla, rimpivihvilä, mähkä, suomyrtti, rätvänä, kaarlenvaltikka, vaaleasara, äimäsara, kaitakämmekkä, punakämmekkä, ruskopiirtoheinä, suovalkku, kangaskorte sekä valkovuokko esiintyvät näillä alueilla. Kohteen linnustosta voidaan mainita nuolihaukka, hiiri- ja suopöllö, metsähanhi, pikkutikka, laulujoutsen sekä kaksi uhanalaista lajia. Myös metsäpeura esiintyy alueella. Natura-kohteeseen sisältyvät myös Vedenputouksenkankaan luonnontilaiset sekametsät, sekä Jänissalon lettomaiset ja tulvaiset luontotyypit, joissa mm. esiintyy runsaasti lahokoivua. Kohteella esiintyy luontotyypeistä myös mm. tasankojokia, keidassoita sekä tulvametsiä.
Alueen luonne ja merkitys
Alue on luonnontilainen ja monipuolinen luontotyypeiltään. Alueella esiintyy runsaasti uhanalaisia kasvilajeja, vaikka lettojen osuus suotyypeistä on pieni. Lisäksi alueen linnusto on edustava. Alue on merkittävä myös metsäpeuran esiintymisalueena.
Soiden reuna-alueiden ojitukset ja avohakkuut vaikuttavat paikoin ekosysteemin toimintaan (erityisesti vesitalouteen).
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Kivinevan-Tuomikonnevan-Ison Lampinevan sekä Matonevan alueet kuuluvat valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Edellämainituista Kivineva-Tuomikoneva sekä erillinen Lamminneva on lailla tai asetuksella perustettuja soidensuojelualueita valtion maalla. Vedenputouksenkangas kuuluu sen sijaan valtakunnalliseen vanhojenmetsien suojeluohjelmaan. Suojeluohjelma-alueisiin on lisätty kohteelle tärkeitä ja erillisiä ohjelma-alueita yhdistäviä osia. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 60 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 2.02 |
| 7110 | keidassuot | 380 |
| 7230 | letot | 0.08 |
| 7310 | aapasuot | 1420 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 120 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 0.7 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 7 |
| 91D0 | puustoiset suot | 250 |
| 91E0 | alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) | 1.4 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| 1937 | metsäpeura | Rangifer tarandus fennicus |