Kiskonjoen vesistö
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Kiskonjoen vesistöä on esitetty erityisesti suojeltavaksi vesistöalueeksi.Kosken voimalaitoksen alapuolella Kiskonjoki laajenee ruohikkoiseksi linnustoltaan arvokkaaksi Saarenjärveksi ja laskee alas Latokartanon komeassa koskessa. Perniönjoen samea vesi laskee Latokartanonkosken alapuolella Kiskonjokeen. Kiskonjoen suisto (Laukanlahti) on rehevä.
Alueen luonne ja merkitys
Kiskonjoen vesistö on monin paikoin säilynyt suhteellisen hyvin luonnontilaisena. Se on eteläisen Suomen arvokkaimpia jokivesistöjä, jossa esiintyy mm. valtakunnallisesti uhanalainen vuollejokisimpukka (Unio crassus). Kiskonjoessa ja sen vesistöalueilla tavataan kaloista meritaimenta, lohta, siikaa ja purotaimenta.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Saarenjärvi ja Vähäjärvi kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Alueen maankäyttöä ohjaa kaksi yleiskaavaa ja maakuntakaava, joissa alueen suojelutarve ja luonne on tunnistettu. Kiskonjoen vesistö on suojeltu myös koskiensuojelulailla.
Saarenjärvi, Vähäjärvi, Latokartanon kosken alue ja Laukanlahti pääosin suojellaan luonnonsuojelulailla. Lähes koko muu alue toteutetaan vesilailla. Osa alueesta toteutetaan sopimuksella maanomistajan kanssa.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1130 | jokisuistot | 57.5 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 7.7 |
| 3150 | magnopotamion tai Hydrocharition-kasvustoiset luontaisesti ravinteiset järvet | 123.3 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 77 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.3 |
| 6430 | kostea suurruohokasvillisuus | 8.6 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 8.6 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 9.6 |
| 9180 | tilio-Acerion -rinne, vyörymä- ja raviinimetsät | 1 |
| 91E0 | alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) | 0.4 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A234 | harmaapäätikka | Picus canus |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| 1042 | täplälampikorento | Leucorrhinia pectoralis |
| 1032 | vuollejokisimpukka | Unio crassus |
| A298 | rastaskerttunen | Acrocephalus arundinaceus |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A229 | kuningaskalastaja | Alcedo atthis |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A264 | koskikara | Cinclus cinclus |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.