Kirkkojärvi

Alueen kuvaus

Kirkkojärvi, usean glo-järven loppumaatuma, sijaitsee Haminan keskustasta itään Vehkajoen vesistön alaosassa. Järvi on Mullinkosken kautta yhteydessä mereen. Pohjoisesta järveen laskee Vehka- ja Pyölinjoki, idästä Lelunjoki.



Laskujoen perkauksen ja veden likaantumisen seurauksena järven umpeenkasvu on edennyt pitkälle ja avovettä on vain noin 20 % pinta-alasta, kevättulvien aikaan hieman enemmän. Rehevöitymisestä johtuen järvi on lähes yhtenäisen järviruokokasvuston peittämä. Ruopatuissa avovesikohdissa esiintyy mm. leveäosmankäämi (Typha latifolia), uistinvita (Potamogeton natans), rantapalpakko (Sparganium emersum), kilpukka (Hydrocharis morsus-ranae), isovesiherne (Utricularia vulgaris), pikkulimaska (Lemna minor) sekä ratamosarpio (Alisma plantago-aquatica) ja rannalla mm. varstasara (Carex pseudocyperus).



Järven eteläpää on pitkälle soistunut ja pajupensaikon valtaama. Kaupungin puoleisella rannalla esiintyy vielä paikoitellen arvokkaita tervalepiköitä. Rantaviivasta on peltoa noin 35 % ja rakennettua osuutta 25 %. Loput on metsää ja pensaikkoa. Muutamin paikoin esiintyy pienialaisia luhtaniittyjä.



Järven kunnostus vedenpintaa nostamalla toteutettiin vuosina 1994-1995 rakentamalla entisen kaatopaikan rannasta järven yli pengerpato Haraliin. Keväästä 1995 lähtien on järven eteläpään vedenpintaa pidetty pumppaamalla noin 0,8 metriä muuta järveä ylempänä. Veden kierrättämiseksi kaivettiin uoma järven ympäri ja ylijuoksutuspato kierron loppupäähän Haralin rantaan.



Vedenpinnan noston myötä kuoli paikoin runsaasti rantakoivikoita pystyyn, etenkin entisen kaatopaikan reunoilla. Nämä muodostavat uhanalaisille lajeille oivan ruokailualueen.

Alueen luonne ja merkitys

Kirkkojärvi on kansainvälisesti merkittävä lintuvesikohde. Miltei umpeenkasvanut järvi on edelleen kasvillisuutensa ja linnustonsa puolesta harvinaisen lajirikas ja tässä suhteessa Vehkajoen vesistön huomattavin järvi.



Aluetta käytetään ajoittain puolustusvoimien toimintaan tai suojelualueen läheisyydessä tapahtuvan puolustusvoimien toiminnan vaikutukset voivat ulottua suojelualueelle.



Järven vesitalous hoidetaan keinotekoisesti ruoppauksen ja pumppauksen avulla, muussa tapauksessa järvi kasvaa kokonaan umpeen. Rannan tervalepiköt ovat jääneet pääosin rakentamisen alle, vähäiset säästyneet rantalepiköt tulisi suojella käsittelyltä.



Länsirannalle on läjitetty monin paikoin maata (toiminut aikoinaan maan- ja lumenkaatopaikkana). Järven rannassa on ollut myös kaatopaikka, mistä johtuen sedimenteissä ja rannan maaperässä on runsaasti erilaisia myrkkyjä. Kaatopaikka ja maanläjitysalue on maisemoitu huomioiden alueen harvinainen hyönteislajisto.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavaa tavoitetta:

- lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde.



Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa perustamalla luonnonsuojelulain keinoin luonnonsuojelualue. Alueelle on perustettu kaksi yksityismaan luonnonsuojelualuetta.



Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.