Kirkkojärven alue

Alueen kuvaus

Kangasalan Kirkkojärven alue muodostuu viidestä erillisestä järvialtaasta; Kirkkojärvestä, Taivallammista, Säkkölänjärvestä, Kyläjärvestä ja Ahulista. Natura -alueen järvet ovat runsasravinteisia ja Ahulia lukuun ottamatta ylirehevöityneitä (hypertrofisia). Aikaisemmin ne ovat olleet luontaisesti meso-eutrofisia, ja niiden vesikasvilajisto on ollut monipuolisempi ja runsaampi. Rehevöitymisen jälkeen leväkukinnat, erityisesti syyskesän sinileväkukinnat ovat runsastuneet. Rehevöityminen näkyy sekä vesi- että rantakasvillisuudessa.



Järvien terva- ja harmaaleppävaltaiset rantametsät ovat hyväkasvuisia ja lehtomaisia. Puusto on monin paikoin järeää, ja Kirkkojärven rantametsissä on paikoin runsaasti lahopuuta. Rantametsissä esiintyy myös lehtokasveja. Taivallammen rantametsät ovat muista järvistä poiketen soistuneita (luhtamaisia), ja niissä on runsaasti heiniä ja saroja, järvikortetta ja sanikkaisia.



Rantaniityt ovat suhteellisen pienialaisia, eikä niillä ole nykyään rantalaidunnusta. Niiden pinta-ala on pienentynyt rantametsien ja ruovikoiden työnnyttyä osin rantaniittyjen alueelle. Ahulin ja Taivallammen rannoilla on suhteellisen suuria sara- ja heinäluhta-alueita, jotka ovat osin pensoittuneet. Nämä rantaluhdat ovat korkeakasvuisia ja monilajisia, toisin paikoin niiden kenttäkerroksessa on runsaasti rantasammalia, joskus myös rahkasammalia. Rantasaraikkojen valtalajit ovat viiltosara ja pullosara (runsaita varsinkin Ahulilla), paikoin vesisara ja varstasara ovat runsaanpuoleisia.



Kaikkien järvien ilmaversoiskasvustot ovat runsaita. Aikaisemmin 1940 -luvulla ne olivat ruoko- ja kortevaltaisia, mutta paikoin oli myös kookkaita leveäosmankäämi- ja järvikaislakasvustoja. Nykyisin järviruoko ja osmankäämi ovat erittäin runsaita, korte ja järvikaisla ovat niukentuneet. Kirkkojärvellä on myös runsaita haarapalpakkokasvustoja. Kapea- ja leveäosmankäämin risteymä muodostaa laajoja kasvustoja Taivallammella ja Säkkölänjärvellä.



Kaikissa järvissä on laaja-alaisia, tiheitä ulpukkakasvustoja. Paikoin myös uistinvita ja palpakot ovat yleisiä. Kirkkojärven erikoisuutena ovat laajat vesitatarkasvustot. Lumme on runsas vain Kuohunlahden alueella. Uposkasvillisuus on useimmiten varsin niukkaa, mikä johtuu leväkukinnoista, savisamentumasta ja ilmaversoisten ja kellulehtisten varjostuksesta aiheutuvasta alhaisesta näkösyvyydestä. Rehevöitymisen seurauksena pohjaversoiset vesikasvit ja vedessä kasvavat vesisammalet puuttuvat.



Uposkasveja on runsaasti Kirkkojärven Kuohunlahdessa ja Ahulin ja Kirkkojärven suojaisissa lahdelmissa tai ilmaversoisten avovesialueesta erottamissa kohdin. Näissä kasvustoissa esiintyy runsaasti vitoja, karvalehteä, paikoin kiehkuraärviää. Poimuvita on ajoittain Kirkkojärven selvä valtalaji. Myös irtokellujat ovat kaikilla järvillä yleisiä, valtalajina pikkulimaska, toisinaan myös isolimaska, Taivallammella myös kilpukka.



Alueen linnusto on erittäin monipuolinen ja etenkin muutonaikaiset yksilö- ja lajimäärät ovat hyvin korkeita. Alue on merkittävä vesilintujen sulkimisaikana sekä syksyisin. Järvillä levähtää ja ruokailee merkittäviä määriä mm. sinisorsia, lapasorsia, puna-, tukka- ja lapasotkia, telkkiä, uiveloita, harmaahaikaroita, nokikanoja, kalatiiroja sekä haara- ja törmäpääskyjä.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on kansainvälisesti arvokas kosteikko- ja linnustoalue.

Uhkatekijöitä ovat asutus (taajama, kesämökit) ja umpeenkasvu.

Alueen pohjoisosassa kulkee valtatie.



Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavaa tavoitetta:

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde; kansainvälisesti arvokas alue.



Suojelun toteutuskeinoina ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit