Kiiminkijoen suisto

Alueen kuvaus

Kiiminkijoen suisto on pääosin hyvin avonainen eikä kovin voimakkaasti kehittynyt. Edustavimmat haarautumat, lahdekkeet ja kuroutuneet juoluat sijaitsevat suulta (etelärannan Rivinnokalta) 1-2,5 km ylävirtaan. Pääuoman pohjoispuolella on sokkeloinen sivusuisto, joka koostuu kuudesta 1-15 hehtaarin saaresta, lukuisista pikkusaarista ja niiden välisistä hidasvirtaisista jokiuomista. Pääuoman eteläpuolella on Pappilanlahti, joka on kuroutumassa erilleen pääuomasta. Siitä itään Lassinhiedan niemessä on kesävedellä jo kokonaan joesta irtaantunut juoluajärvi, jonka kautta jokivesi virtaa vain tulva-aikana.



Kiiminkijoki edustaa suurta turvemaan jokea ja jokisuiston vesi on runsaan humuksen takia ruskeaa, mutta väri ja kirkkaus vaihtelevat meriveden korkeuden mukaan, sillä korkean meriveden vaikutus tuntuu pitkän matkaa jokivartta ylös. Pääuoman kahta puolta on muodostunut eri vaiheessa olevia särkkäsaaria, joista alavimmat ja nuorimmat ovat kasvittomia sora- ja hiekkasärkkiä ja vanhimmat pensoittuneet, tai niillä kasvaa jo nuorta lehtipuustoa. Saarissa ja suistouomien varrella kasvaa etupäässä lehtimetsiä, joista osalla on tulvametsien ja puustoisten luhtien piirteitä. Sisempänä Miehikän saarissa on myös kuusia ja mäntyjä. Mäntyniemessä Pikku-Miehikkää vastapäätä jokiomaa reunustaa lähes yhtenäinen tervaleppävyö, mikä näillä leveyksillä on harvinaista. Muualla tärkein rantapuu on harmaaleppä.



Kiiminkijoen suisto kuuluu kahteen vesimuodostumaan: meren puoli on osa Haukipudas-Martinniemi-Räinänlahti muodostumaa, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Ylempi osa suistosta on osa Kiiminkijoen alaosan vesimuodostumaa, jonka ekologinen tila on hyvä.



Lietetattaren (Persicaria foliosa) kasvupaikat

Suiston vedenkorkeus seurailee meriveden korkeutta, ja meriveden ollessa noin 20 cm keskiveden yläpuolella lietetatarin keskimääräinen kasvukorkeus oli n. 15 cm vedenpinnan alapuolella. Lietetatar on hyvin tyypillinen suistolaji.

Yksityiskohdissa kasvupaikat kuitenkin eroavat melkoisesti. Kiiminkijokisuistossa niitä on havaittu viittä erilaista tyyppiä:

1. Suistosysteemin rehevissä lahdissa (ns. mannerlaguuneissa): tiheiden sinikaislasaarekkeiden keskiosan aukkopaikoissa, kaislikon ja vesisaraikon välillä, harvassa laajassa (sini- ja järvi-) kaislikossa, harvassa järvikortteikossa . Esiintymät ovat yleensä harvoja ja niukahkoja.

2. Irtikuroutuneet juoluat, joissa rehevä ranta- ja vesikasvillisuus. Pysyvän esiintymän edellytys on todennäköisesti tulvanaikainen virtaus. Esiintymät niukkoja.

3. (Kiiminki)joen pääuoman laitojen pensaikko- ja luhtasaarten saarten rannanpuolilaidat ja muut suojaiset kohdat. Esiintymät ovat runsaita.

4. Hitaasti virtaavien sivu-uomien ja uomien saarten rannat, jos niitä ei ole ruopattu jyrkiksi. Hiekkapohja, jolle on laskeutunut ohut kerros mutaa ja kariketta näyttäisi optimaaliselta. Esiintymät ovat hyvin runsaita.

5. Pääuomaan syntyvien särkkäsaarten maanpuoleiset reunat ja muut suojaiset kohdat. Esiintymät ovat melko runsaita.

Alueen luonne ja merkitys

Luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset suistot ovat Suomessa hyvin harvinainen luontotyyppi. Kiiminkijoella arvoa lisää se, että jokea ei ole rakennettu, ja joen yläosa, Kiiminkijoen Natura-alue, on suojeltu koskiensuojelulailla. Joessa esiintyy luonnollinen virtaus- ja tulvarytmi. Valuma-alueen ojitukset ja turvetuotanto ovat kuitenkin jonkin verran muuttaneet Kiiminkijoen olosuhteita, joen alaosan pääuoman ekologinen tila on hyvä, suiston merenpuolen tyydyttävä; tältä osin tavoitteena on vähintään hyvän tilan saavuttaminen.



Lietetattaren kannalta Kiiminkijokisuisto on yksi keskeisimpiä ja suurimpia lajin esiintymiä Pohjois-Pohjanmaalla. Kiiminkijoen suiston luonnontilaa ovat muuttaneet ja uhkaavat tulevaisuudessakin asutus, ruoppaukset ja ruoppausmassojen läjitys sekä metsätalous.



Alueen suojelutavoite:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys ja alueen käyttöä ohjaamalla.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alueen suojelun toteutuskeinoina ovat maankäyttö- ja rakennuslaki ja vesilaki ja ympäristönsuojelulaki.



Kiiminkijoki on Project Aqua -kohde. Kiiminkijoki on suojeltu myös koskiensuojelulailla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit