Kåtölandet

Alueen kuvaus

Nopean maankohoamisen johdosta matalat merenlahdet kuroutuvat umpeen muodostaen kuroutumajärviä. Kåtölandetin alue muodostaa arvokkaan kokonaisuuden, jolla pienellä alueella on nähtävissä eri kehitysvaiheita vasta kuroutuvasta fladasta jo soistuneisiin glo-lampiin.

Koska soiden kehitys on nuorella maankohoamisrannikolla vielä alkuvaiheessa, Kåtölandetin suoalueet ovat varsin pienimuotoisia.

Alueella sijaitsee avosuoalueita, metsäluhtia, ruovikoituneita merenlahtia, korpia ja jo irtikuroutuneita järviä.

Nevojen valtalajeja ovat tupasvilla, isokarpalo, riippasara,raate, mutasara ja pullosara. Luhtaisuutta ilmentäviä lajeja ovat tervaleppä, korpikastikka, kiiltopaju, kurjenjalka, vehka ja luhtakuusio. Alueella tavataan myös pienialaisia tervaleppäluhtia, joiden kasvillisuuteen kuuluvat alueella harvinaiset punakoiso ja nevaimarre. Korpien valtalajeina ovat kuusi, hieskoivu, metsäkorte, mustikka, korpikastikka, oravanmarja ja muurain. Ruovikkokasvustojen reunoilla esiintyy suolasaraa.

Uhanalaisista lajeista alueella esiintyy suovalkku , nevaimarre sekä pulskaneilikka.

Alueen järvet tarjoavat vesilinnuille sopivia elinympäristöjä ja lajistoon kuuluuvat mm, kuikka, pilkkasiipi ja useat sorsalajit.

Kåtölandetin alueella tavataan myös liito-orava.

Alueen uhkana on loma-asutus, sekä maankohoamisen vuoksi väylien ruoppaussuunnitelmat.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on erittäin arvokas maankohoamisrannikon kokonaisuus. Alueen monet irtikuroutuneet ja kuroutumassa olevat järvet, sekä nuoret soistumat ovat hyviä esimerkkejä maankohoamisrannikon sukkessiosta.



3.3. Muut tärkeät lajit: Carex halophila ja Carex paleacea kuuluvat Primula sibirica ryhmään. Suovalkku ja hentosuolake ovat alueellisesti uhanalaisia. Punakoiso on muuten harvinainen.

Alueen uhkana ovat loma-asutus sekä siihen liittyvä tieverkosto. Soiden luonnontilaisuutta vähentävät ojitukset, joiden kuivattava vaikutus on paikoin huomattava.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kåtölandetin suot kuuluvat valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan, osana Luodon saaristoa. Kohteeseen on lisätty soidensuojelu- ja rantojensuojeluohjelmiin kuulumattomia alueita, joiden avulla kohteen suojelukokonaisuutta on parannettu.

Pääosa maa-alueesta on rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueina ja osa hankittu valtiolle. Maa-alueiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla ja vesialueiden suojelu vesilain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.