Juortanansalon alue
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Juortanansalon alue on näyte monipuolisesta suoluonnosta ja erämaametsistä yhtenäisellä alueella, jolla on erämaisen eläimistön kannalta suuri merkitys, seutu tunnetaan metsäpeuran ja uhanalaisten suurpetojen sekä monen lintudirektiivin liitteen I lajin asuinalueena. Alueella on useiden harvalukuisten metsälintujen elinvoimainen kanta.
Juortanansalon alue on kauttaaltaan soiden ja metsien vuorottelua. Aluetta täplittävät lukuisat pienet humuspitoiset lammet ja niukkaravinteiset järvet puroineen. Alueen hienoihin pienvesikohteisiin kuuluu mm. luonnontilainen ja kirkasvetinen Arolampi alueen luoteisosassa. Suot ovat enimmäkseen karuhkoja isovarpu- ja tupasvillarämeitä sekä lyhytkorsinevaa, rimpi - ja kalvakkanevaa, paikoin on myös rehevämpää muurain-, ruoho- ja saniaiskorpea.
Alueella on useita laajoja ja hyvin edustavia suoalueita. Lapinsuo on laaja, vetinen ja vaikeakulkuinen ja sitä kehystävät selvärajaiset ja kookaspuustoiset kankaat. Lapinsuolla viihtyvät mm. kurjet, liro ja piekana sekä silmälläpidettävä metsäpeura, jonka kesälaidunaluetta suo on. Lapinsuon eteläosassa sijaitseva Valtasensuo on luonnontilainen, koskemattomien kuusikoiden ympäröimä suoalue kahden moreeniselänteen välissä. Suota luonnehtivat lyhytkortiset -, suursara- ja rimpinevat. Alue on niin ikään metsäpeuran laidunaluetta. Juortanansalon keskiosissa oleva Lokkisuo on vetinen rimpi, jossa mm. liro viihtyy. Sen eteläpuolella oleva Isosuo on laaja avosuo, joka sisältää karunpuoleista rimpi- ja kalvakkanevaa sekä Kainuulle ominaisia pöydäntasaisia luikkanevoja. Alueen eteläosassa on lähteisyyttä ja lähdepuroja, joihin liittyy lähde- ja luhtalajistoa. Kivilampien alue on hanhien suosimaa seutua.
Suurin osa metsistä on valtapuustoltaan vanhaa, mutta eri aikoina puuta on hakattu monin paikoin, metsäautoteiden lähistöllä on taimikoitakin. Monissa suosaarekkeissa ja purojen varsilla metsä on hyvin luonnontilaista sisältäen paljon kookasta maahan kaatunutta puuta sekä keloja.
Juortanansalon alueen linnustoon kuuluu useita lintudirektiivin liitteeseen I kuuluvia lajeja. Kasvilajistoon kuuluu uhanalainen kiiltosirppisammal.
Alueen luonne ja merkitys
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.
Luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Juortanansalo - Lapinsuo on soidensuojelualue ja se kuuluu myös osana Ystävyyden puistoon.
Alueeseen liittyy Juortanansalon vanhojen metsien suojeluohjelman alue sekä soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvia vielä toteutumattomia alueita. Aluetta esitetään laajennettavaksi eteläpuolisilla valtion omistamilla luonnontilaisilla soilla. Toteutuskeinoina ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3110 | hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) | 0.2 |
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 81 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 5 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 6 |
| 7110 | keidassuot | 137 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 23 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.1 |
| 7230 | letot | 4 |
| 7310 | aapasuot | 2343 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 1781 |
| 91D0 | puustoiset suot | 1246 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A320 | pikkusieppo | Ficedula parva |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A534 | sinipyrstö | Tarsiger cyanurus |
| A457 | lapinpöllö | Strix nebulosa |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| 6216 | kiiltosirppisammal | Hamatocaulis vernicosus |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| 1912 | ahma | Gulo gulo |
| 1937 | metsäpeura | Rangifer tarandus fennicus |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A215 | huuhkaja | Bubo bubo |
| A087 | hiirihaukka | Buteo buteo |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.