Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Juortanansalon alue

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1200208
Pinta-ala
5436 ha
Alueet
Suomussalmi, Kuhmo
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Juortanansalon alue on näyte monipuolisesta suoluonnosta ja erämaametsistä yhtenäisellä alueella, jolla on erämaisen eläimistön kannalta suuri merkitys, seutu tunnetaan metsäpeuran ja uhanalaisten suurpetojen sekä monen lintudirektiivin liitteen I lajin asuinalueena. Alueella on useiden harvalukuisten metsälintujen elinvoimainen kanta.



Juortanansalon alue on kauttaaltaan soiden ja metsien vuorottelua. Aluetta täplittävät lukuisat pienet humuspitoiset lammet ja niukkaravinteiset järvet puroineen. Alueen hienoihin pienvesikohteisiin kuuluu mm. luonnontilainen ja kirkasvetinen Arolampi alueen luoteisosassa. Suot ovat enimmäkseen karuhkoja isovarpu- ja tupasvillarämeitä sekä lyhytkorsinevaa, rimpi - ja kalvakkanevaa, paikoin on myös rehevämpää muurain-, ruoho- ja saniaiskorpea.



Alueella on useita laajoja ja hyvin edustavia suoalueita. Lapinsuo on laaja, vetinen ja vaikeakulkuinen ja sitä kehystävät selvärajaiset ja kookaspuustoiset kankaat. Lapinsuolla viihtyvät mm. kurjet, liro ja piekana sekä silmälläpidettävä metsäpeura, jonka kesälaidunaluetta suo on. Lapinsuon eteläosassa sijaitseva Valtasensuo on luonnontilainen, koskemattomien kuusikoiden ympäröimä suoalue kahden moreeniselänteen välissä. Suota luonnehtivat lyhytkortiset -, suursara- ja rimpinevat. Alue on niin ikään metsäpeuran laidunaluetta. Juortanansalon keskiosissa oleva Lokkisuo on vetinen rimpi, jossa mm. liro viihtyy. Sen eteläpuolella oleva Isosuo on laaja avosuo, joka sisältää karunpuoleista rimpi- ja kalvakkanevaa sekä Kainuulle ominaisia pöydäntasaisia luikkanevoja. Alueen eteläosassa on lähteisyyttä ja lähdepuroja, joihin liittyy lähde- ja luhtalajistoa. Kivilampien alue on hanhien suosimaa seutua.



Suurin osa metsistä on valtapuustoltaan vanhaa, mutta eri aikoina puuta on hakattu monin paikoin, metsäautoteiden lähistöllä on taimikoitakin. Monissa suosaarekkeissa ja purojen varsilla metsä on hyvin luonnontilaista sisältäen paljon kookasta maahan kaatunutta puuta sekä keloja.



Juortanansalon alueen linnustoon kuuluu useita lintudirektiivin liitteeseen I kuuluvia lajeja. Kasvilajistoon kuuluu uhanalainen kiiltosirppisammal.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Juortanansalo - Lapinsuo on soidensuojelualue ja se kuuluu myös osana Ystävyyden puistoon.



Alueeseen liittyy Juortanansalon vanhojen metsien suojeluohjelman alue sekä soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvia vielä toteutumattomia alueita. Aluetta esitetään laajennettavaksi eteläpuolisilla valtion omistamilla luonnontilaisilla soilla. Toteutuskeinoina ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3110 hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 0.2
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 81
3210 fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 5
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 6
7110 keidassuot 137
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 23
7160 fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0.1
7230 letot 4
7310 aapasuot 2343
9010 boreaaliset luonnonmetsät 1781
91D0 puustoiset suot 1246

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A861 suokukko Calidris pugnax
A320 pikkusieppo Ficedula parva
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A542 pohjansirkku Emberiza rustica
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A127 kurki Grus grus
A002 kuikka Gavia arctica
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A108 metso Tetrao urogallus
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A534 sinipyrstö Tarsiger cyanurus
A457 lapinpöllö Strix nebulosa
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A456 hiiripöllö Surnia ulula
A166 liro Tringa glareola
6216 kiiltosirppisammal Hamatocaulis vernicosus
1910 liito-orava Pteromys volans
1355 saukko Lutra lutra
1912 ahma Gulo gulo
1937 metsäpeura Rangifer tarandus fennicus
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A104 pyy Bonasa bonasia
A222 suopöllö Asio flammeus
A215 huuhkaja Bubo bubo
A087 hiirihaukka Buteo buteo
A236 palokärki Dryocopus martius
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset