Joutsenaapa - Kaita-aapa
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Alue on laaja yhtenäinen suoalue, topografialtaan laakea allas, jolla suot ovat kehittyneet erittäin rimpisiksi ja jänteisiksi. Luonteenomaisia ovat myös laajat korpivyöhykkeet aluetta halkovan Aatsinkijoen ja sen sivupurojen varsilla.
Joutsenaapa on pääasiassa vähä- ja keskiravinteinen, laajimmat lettoalueet ovat Kuppiaavalla. Neva-alue on lähes kauttaaltaan vetistä rimpinevaa. Rämeet ovat karuja rahka-, tupasvilla- ja sararämeitä. Purojen ja jokien rannoilla on ollut laajoja tulvaniittyjä.
Kaita-aavan pohjoisosa on jänteistä, vaivaiskoivuvarpuista rimpinevaa, jossa on jonkin verran lettomaisuutta.
Puustoiset suot kattavat n. 21 % kokonaispinta-alasta. Lettojen kokonaisosuus on 5 % (n. 643 hehtaaria).
Alueen luonne ja merkitys
Pohjoisen Peräpohjolan aapasoihin kuuluva suoaluekokonaisuus, jolla on vahva erämainen leima. Alueella pesii useita harvinaisia ja uhanalaisia lintulajeja.
Poronhoitoaluetta.
Alueelle ennen suojelupäätöstä myönnetyt valtausoikeudet jäävät sellaisenaan voimaan myös Natura 2000- verkoston alueella. ( Lohi 26, Poro 301 ).
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Joutsenaapa-Kaita-aavan alue kuuluu soidensuojeluohjelmaan.
Pääosa alueesta on toteutettu muodostamalla siitä luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Muut osat toteutetaan soidensuojelun perusohjelman mukaisesti luonnonsuojelulain keinoin.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 38 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 46 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 10.346 |
| 6450 | pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt | 50.202 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 56.447 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.174 |
| 7230 | letot | 643 |
| 7310 | aapasuot | 9300 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 1800 |
| 91D0 | puustoiset suot | 3450 |
| 91E0 | alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) | 5.838 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A217 | varpuspöllö | Glaucidium passerinum |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A457 | lapinpöllö | Strix nebulosa |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| 1972 | lapinleinikki | Ranunculus lapponicus |
| 1528 | lettorikko | Saxifraga hirculus |
| 1962 | laaksoarho | Moehringia lateriflora |
| 6216 | kiiltosirppisammal | Hamatocaulis vernicosus |
| 1912 | ahma | Gulo gulo |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia.