Jolosjärven eteläosa
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Jolosjärvi sijaitsee Kiiminkijoen sivujoen Jolosjoen latvoilla. Järven valuma-alue on pieni. Järven itäosaan laskevat ojat keräävät vesiä pienistä metsäjärvistä sekä suo- ja metsäojista, joten järven vesi on humusaineiden ruskeaksi värjäämää. Järven keskisyvyys on noin 1,5 metriä. Vesi on hyvin humuspitoista. Pohjalla on paksu mutakerros. Luhtaniityt ja pensaikot ympäröivät järveä. Ympäröivistä rannoista 55 % on peltoa. Rannoilla on rämeitä, luhtaisia nevakorpia ja vesakoita. Järvellä on myös laajoja ulpukkakasvustoja. Järvikorte on vallitsevin ilmaversoisista kasvilajeista. Järven eteläpäässä on tiheitä kortekasvustoja.
Jolosjärvi on alueellisesti merkittävä lintuvesi. Järvellä on pesinyt 2000-luvulla yli 30 kosteikoille ominaista lintulajia. Pesimälajisto koostuu pääosin tyypillisistä kosteikkolajeista, mutta joukkoon mahtuu myös vaateliaampia lintulajeja.
Alueen luonne ja merkitys
Jolosjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesikohde. Sen arvo lintuvetenä perustuu lajistollisesti runsaaseen pesimälinnustoon. Järven eteläosan saaressa on nauru- ja pikkulokkien muodostama pesimäyhdyskunta, jonka suojassa pesii suuri osa muista alueen kosteikkolintupareista. Vesilintu- ja kahlaajalajisto on alueen kokoon nähden edustava. Suojelun kannalta tärkeimmät lajit ovat pikkulokki, naurulokki, tukkasotka ja mustakurkku-uikku. Eteläisistä lajeista alueella esiintyvät mm. heinätavi ja lapasorsa. Muuttoaikaan alueella levähtää enimmillään muutamia satoja sorsalintuja ja kahlaajia.
Alueen suojelutavoite:
Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
•alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
•alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Jolosjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi. Alueen suojelu toteutetaan vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla.
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A087 | hiirihaukka | Buteo buteo |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |