Jämäsvaaran alue

Alueen kuvaus

Jämäsvaaran alue muodostaa laajuutensa, eheytensä ja ekologisen monimuotoisuutensa perusteella arvokkaan luonto- ja virkistyskohteen. Alue on koostettu laajalla rajauksella, johon sisältyy arvokkaita luonnonmetsiä sekä Katajajärven ja Särkijärven alueella talouskäytössä olleita metsiä sekä nuorempia taimikoita. Laajojen ehyiden valuma-alueidensa, edustavien erilaisten boreaalisten luonnonmetsien ja maisema-arvojen vuoksi alue kuuluu Etelä-Kuhmon - Pohjois-Karjalan vedenjakajavyöhykkeen parhaimmistoon.



Alueen ytimen muodostaa Jämäsjärvi, jonka valuma-alue on lähes luonnontilainen. Myös Kalliojärven-Katajajärven järviketju on luokiteltu luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi pienvedeksi. Alueen metsät ovat luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia. Vain paikoin on harsintahakkuukantoja metsäkuvassa näkyvästi. Vaarojen jyrkillä ja kallioisilla rinteillä ja lakialueilla metsät ovat niukkapuustoisia ja kituliaita. Vaarojen välisissä notkoissa on tuoreita kankaita ja korpia, jotka ovat hyvin luonnontilaisia ja edustavia. Jämäsjärven pohjoispuolella, Marjokankaalla on vuosisadan alun metsäpalon jälkeen luontaisesti kehittynyt kuivahkon kankaan männikkö. Myös Jämäsjärven saaressa on palon jälkeen luontaisesti kehittynyttä männikköä. Suurimmalla osalla kuvioista ikä on yli 120 vuotta, mutta alueelta löytyy runsaasti myös yli 150-vuotiaita metsiä. Mittausten mukaan lahopuuta on useimmilla kuvioilla yli 20 kuutiometriä/ha, osalla jopa 50 kuutiometriä/ha. Metsäkuvioiden välissä on rämeitä, ja paikoin pieniä lettolaikkuja lähteisillä paikoilla. Alueella on runsaasti lampia, puroja ja noroja.



Alueen linnustoon kuuluu uhanalaisia ja erämaisuutta ilmentäviä lajeja. Muita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja on havaittu useita kymmeniä. Alueelta on löydetty runsaasti kuusi- ja mäntyvaltaisia vanhoja metsiä indikoivia kääpälajeja. Indikaattorikääpiin perustuvan luokituksen mukaan alueen kuusivaltaiset osat ovat ainutlaatuisen arvokkaita. Mäntyvaltaistenkin metsien osalta alue on hyvin arvokas. Merkittävimpiä alueella esiintyviä kääväkäslajeja ovat haavanpökkelökääpä, kalkkikääpä, liilakääpä, punakarakääpä, rustikka välkkyludekääpä, lumokääpä, sitruunakääpä, erakkokääpä ja mesipillikääpä. Alue on myös tärkeää elinympäristöä vaateliaalle lahopuulla elävälle sammallajistolle. Jämäsvaarassa on pysyviä liito-oravan pesintöjä.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alueen suojelun toteutustapana on ulkoilulaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit