Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet

Alueen kuvaus

Itäisen Suomenlahden alue on suurten selkävesien hallitsema ja sijaitsee pääosin ulkosaaristossa ja merivyöhykkeessä. Vesialuetta luonnehtivat saarten ja vedenalaisten harjanteiden rajaamat altaat.



Vedenalaisen luontonsa puolesta alue edustaa rannikollamme vaihettumisvyöhykettä mereisimmästä vähemmän mereiseen tyyppiin. Kasvilajisto poikkeaa läntisemmästä saaristosta. Täällä ovat yleisiä mm. rantahirvenjuuri ja muualla harvinainen merenrantavieras. Toisaalta monet Saaristomeren lajit puuttuvat.



Alueen rungon muodostaa itäisen Suomenlahden kansallispuisto, jonka saaret ovat etelärannikolle tyypillisiä jyrkkärantaisia ja syvien vesien ympäröimiä, tyrskyjen pieksemiä kalliosaaria, joilla irtaimia maalajeja on vähän. Useimmat saaret ovat puuttomia ja metsäisten saarten kasvillisuus on enimmäkseen jäkäläistä kalliomännikköä.



Kalliosaarten vastapainona ovat harjusaaret mm. kahden kilometrin pituinen Pitkäviiri, joka on merestä kohonnut matala pitkittäisharju hiekkarantoineen ja laajoine rantamatalikkoineen.



Ulko-Tammion, Ristisaaren ja eräiden muiden saarten sisäosissa on myös reheviä lehtoja.



Vepsu ja Pulterit ovat ulko- ja sisäsaariston rajalla sijaitsevia kallioisia saaria, joiden pinta-alasta suurin osa on kalliomännikköä. Alavammissa osissa on myös kuusikkoa sekä pieniä lehtoja. Rannat ovat pääosin kivikkoisia hiekkarantoja tai kalliorantoja, mutta myös pieniä matalakasvuisia rantaniittyjä tavataan. Saaria ympäröivät vedenalaiset hiekkasärkät. Saarten linnustoon kuuluu mm. pikkutikka, idänuunilintu ja lapintiira.



Selkäluodot, Suuri Kiviluoto, Kaurakari, Ruskiakari ja Loppi ovat pieniä ulkosaariston saaria, jotka ovat myös tärkeitä selkälokin ja riskilän pesimäalueita.



Kuorsalon Vanhankylänlahti on luonnontilainen suurehko glo-järvi, jonka rannoilla vuorottelevat komeat rantakalliot ja ruovikot. Sijainti meren saaressa on todennäköisesti vaikuttanut sen säilymiseen luonnontilaisena. Järven rannoilla kasvaa tyypillisiä merenrantakasveja kuten keltamaksaruohoa ja ruoholaukkaa. Alueen linnustoon kuuluvat lapintiira ja lokit.

Alueen luonne ja merkitys

Itäinen Suomenlahti on erittäin merkittävä saaristolinnuston pesimäalue, mm. Suomen suurimmat selkälokkiesiintymät ja merkittäviä kala- ja lapintiirayhdyskuntia. Alueella on merkittäviä vedenalaisia harjumuodostumia ja silakan kutualueita.



Vanhankylänlahti on ainoita kokoluokkansa luonnontilaisena säilyneitä glo-järviä.



Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.

Suurimpia uhkia meriveden rehevöityminen ja saastuminen.



Alueen suojelutavoite:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

* luontotyypin, lajin elinympäristön laatua tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

* luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suurin osa saarista kuuluu itäisen Suomenlahden kansallispuistoon, vesialueita ei sisälly kansallispuistoon.



Veroluoto, Lontti-Pulteri, Vuori-Pulteri, Vasikka-Pulteri ja Tervakari sekä suurimmat osat Pulteria ja Vepsua kuuluvat Vepsun ja Pulterin luonnonsuojelualueeseen (yksityinen suojelualue).



Pihlajaluoto, Leviäluoto sekä Apajaluoto ovat ranta- ja yleiskaavan suojelualueita.



Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa maa-alueilla ja tärkeimmillä vesialueilla luonnonsuojelulailla (luonnonsuojelualue) sekä pääosalla vesialuetta vesilailla.



Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.