Isojärvi-Arvajanreitti

Alueen kuvaus

Keskeisen osan kohdetta muodostaa Isojärven kansallispuisto, siihen liittyvä Isojärvi rantojensuojeluohjelma-alueineen ja Päijänteeseen laskeva, kahdeksan koskea sisältävä Arvajan koskireitti. Aluekokonaisuuden kallioperä muodostuu happamista syväkivilajeista ja kiillegneissistä, mutta sen kautta kulkee myös suppea amfiboliittiesiintymä. Kalliopaljastumia on runsaasti. Alueen voimakkaissa murroslaaksoissa on huomattavia jyrkänteitä ja kapeita vesistöjä.



Isojärven kansallispuiston maisemaa hallitsevat korkokuvaltaan voimakkaasti vaihteleva metsämaasto sekä vesiluonto. Kansallispuistoalueella vuorottelevat korkeat mäet jyrkänteineen ja pitkät kapeat murroslaaksot eli hoilot. Jyrkkien mäkien välien louhikkoiset alarinteet ovat mustikkatyypin kuusikoita. Paikoin rinteet ovat lehtomaisen reheviä, ylöspäin rinteet muuttuvat karummiksi puolukkatyypin metsiksi. Laet ovat usein jäkälän peittämiä kallioita, joilla kasvaa kilpikaarnaisia ja lakkapäisiä mäntyjä. Suot ovat kapeita korpia laaksojen kivikkoisilla pohjilla, lammenrantanevoja ja -rämeitä sekä kallionlakien soistuneita painanteita. Metsävaltaista kasvillisuutta elävöittää Huhtalan tilan pihapiiri niittyineen, samoin Luutsaaren tila. Kohteeseen kuuluvat ja rantojensuojeluohjelman mukaiset Isojärven ranta-alueet ovat pääosin rakentamattomia varsin jyrkkiä kallio- ja kivikkorantoja. Rajaukseen kuuluu myös rantojensuojeluohjelman ulkopuolinen kansallispuistoon rajautuva alue, jolla esiintyy mm. lehtoja ja pienvesiä.



Isojärvi on noin 15 km pitkä kirkasvetinen karu järvi, jonka veden laatu on erittäin hyvä. Arvajan reitti on arvokas virtakutuisten kalalajien, etenkin taimenen lisääntymisalue. Koskireitin kunnostuksella on parannettu Isojärven taimenen lisääntymis- ja elinmahdollisuuksia alueella. Jokireitti on myös saukon elinympäristöä.

Alueen luonne ja merkitys

Laaja, erittäin arvokas metsä- ja vesiluontokohde, jossa myös kalliot ovat hyvin edustettuina. Isojärven kansallispuistosta Päijänteen Arvajanlahteen kulkeva reitti on Päijänteen alueen arvokkaimpia virtaavia vesiä. Alueella esiintyvät kohdassa 3.3. (muut tärkeät lajit) mainitut Keski-Suomessa uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit.

- Loma-asutus on alueen rantaluonnon pahin uhkatekijä

- Suojelualueiden ulkopuolisia alueita uhkaavat metsänkäsittelytoimet

- Isojärven kansallispuiston 10-15 kanadanmajavan kanta aiheuttaa monin paikoin muutoksia puiston kasvillisuudessa



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetän alueen käyttöä ohjaamalla

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

- Isojärven kansallispuisto

- Rantojensuojeluohjelma (Arvajan reitti)

- Erityissuojelua vaativat vedet (Arvajan reitti)

- Koskiensuojelulaki (Arvajan reitin kosket)

- Seutukaavan 1. vk SU4, 5. vk S 600 (Hassin kosket), 2. vk S4, 5. vk S 601 (Jokelankoski), 1. vk SU1, 5. vk SL 615 (Isojärven kansallispuisto), 2. vk S4, 5. vk SL 628 (Kivikoski), 5. vk SL 632 (Salmijärven metsä)

- Arvokkaat kallioalueet: Konivuori



Suojelun toteutuskeinot:

- Isojärven kansallispuisto: Luonnonsuojelulaki (toteutunut)

- Isojärvi ja Arvajan reitin vesialueet: Vesilaki, koskiensuojelulaki

- Muut maa-alueet: Luonnonsuojelulaki

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.