Imjärven - Salonmäen metsät
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Imjärven - Salonmäen metsät on seitsemänosainen erittäin uhanalaisen lintulajin elinalue. Suuri Salonmäen alue on koivu- ja mäntyvaltaista mustikka- ja puolukkatyypin metsää. Alueella vuorottelevat kallioiset mäet ja kosteat painanteet. Lahopuusto on keskittynyt alueen keskiosissa olevaan notkoon, jossa puusto on koivuvaltaista ja sekapuuna on merkittävästi haapaa. Alueella on tehty hakkuita.
Salonmäen ja tien länsipuolella Viilajärveen rajoittuva, valtion omistama alue on vaihtelevaa, vanhaa, lähinnä mustikkatyypin sekametsää. Pääpuulajeja ovat koivu ja mänty, sekapuuna on haapaa. Puusto on keskimääräisen tiheää, keskiosassa on tiheä kuusentaimikko. Puustorakenne on melko monipuolinen ja alueella on vanhaa kuollutta puuta.
Salonmäen pohjoispuolella Myllyselkään rajoittuva niemi on vanhaa mustikkatyypin lehtimetsää, joka on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa. Alueella esiintyy eri-ikäistä lahopuuta.
Lehtistenniemen pohjoinen niemenkärki on mustikkatyypin ja puolukkatyypin kookaspuustoista, vanhaa sekametsää. Alueella vuorottelevat mäntyvaltaiset ja koivuvaltaiset laikut. Puusto on melko avointa, ja lahopuuta on jonkin verran.
Hevosniemen alue on pääosin vanhaa mustikka- ja käenkaali-mustikkatyypin havu-lehtipuusekametsää, jossa pääpuulajeja ovat koivu ja mänty mutta myös haapaa esiintyy. Alueella on tehty hakkuita ja keskellä on koivuntaimikkoa. Lahopuustoa on paikoitellen kohtalaisesti.
Kohteeseen kuuluu myös kaksi saarta, Iso Torminsaari Salonmäen itäpuolella ja Naulasaari Hevosniemen pohjoispuolella (osittain). Iso Torminsaari on lehtipuuvaltainen ja Naulasaari on sekametsää.
Alueen luonne ja merkitys
Imjärven - Salonmäen metsät koostuvat pääosin vanhoista lehti- ja havu-lehtipuusekametsistä, jotka tarjoavat elinympäristön monille eliölajeille, kuten erittäin uhanalaiselle lintulajille.
Teeri (Tetrao tetrix) on Suomen erityisvastuulaji ja riistaeläin. Pussikämmekkä (Coeloglossum viride) on alueellisesti uhanalainen. Lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine) on Päijät-Hämeessä harvinainen.
Alueiden lähistöllä on jonkin verran asutusta ja uusiakin mökkejä, rajatut alueet ovat kuitenkin osin melko luonnontilaisia. Valtion omistama Salonmäen länsipuolinen alue on kuusettumassa, umpeutuminen uhkana. Myös suuren Salonmäen alueen keskiosissa on tiheää, nuorta kuusikkoa. Alueet rajoittuvat paikoin hakkuualueisiin. Myös joidenkin alueiden sisällä on tehty hakkuita.
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Kohde kuuluu uhanalaisen lajin suojelusuunnitelmaan: Kuusi Imjärven aluetta I-alueita ja Salonmäki II-alue.
Toteutuskeinot: luonnonsuojelulaki, rakennuslaki
Toteutustilanne: Alue kokonaisuudessaan hankittu valtiolle tai perustettu yksityisinä suojelualueina.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 21 |
| 91D0 | puustoiset suot | 0.5 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A234 | harmaapäätikka | Picus canus |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.