Hirvasjärvi, Raatejärvi ja Tulijärvi
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Rehevien ja matalien järvien linnusto on kainuulaisittain runsas ja monipuolinen. Varsinkin kahlaajalajisto on edustava. Alue täydentää viereistä soiden ja vanhojen luonnonmetsien suojelukohdetta, Sydänmaanaron aluetta.Tulijärvi ja Hirvasjärvi ovat Kuivasjärven kautta Kiantajärveen laskevan vesistön latvajärviä. Vedenjakajan toisella puolella oleva Raatejärvi laskee toista kautta Kiantajärveen.
Tulijärvi on kauttaaltaan matala sen suurimman syvyyden ollessa noin yksi metri. Valuma-alueen pinta-ala on 5,3 km. Kuivana kautena järven vesipinta-ala supistuu alle puoleen. Järven humus- ja ravinnepitoisuudet ovat ympäröivien metsänhakkuiden ja ojitusten vuoksi kohonneet. Tulijärveä reunustavat luhta- ja saranevat.
Valtatiehen rajoittuva Hirvasjärvi muodostuu kolmesta erillisestä vesialtaasta, joiden syvin kohta on vain puoli metriä. Järven lounaisnurkasta laskee puro Tulijärveen. Vesi on humuspitoista ja ravinnepitoisuudet alhaiset. Hirvasjärvessä luhta- ja saranevojen ympäröimän vesialueen umpeenkasvu on edennyt pisimmälle.
Raatejärvi on edellä mainittuja järviä karumpi ja hiukan syvempi (syvin kohta 2 m). Valuma-alueen pinta-ala on 1,8 km.
Kaikissa järvissä ilmaversoisten vesikasvien vyöhykkeen valtalaji on järvikorte. Kelluslehtisistä vesikasveista vallitsevat ulpukka, uistinvita, pohjanlumme ja palpakot.
Alueen luonne ja merkitys
Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Alue sisältyy valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja lintudirektiivin mukaisena linnustonsuojelualueena. Vesialueilla suojelu toteutuu vesilain säädösten nojalla.
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |