Heikkilän laitumet

Alueen kuvaus

Heikkilän laitumet muodostuvat kolmesta Siikajokivarressa sijaitsevasta vanhasta niittylaidunalueesta. Ali-Heikkilä-Heikkilä-Yli-Heikkilä muodostavat joenrantaan yhtenäisen nauhamaisen kokonaisuuden.



Alimpana jokivarressa itärannalla vanhan ja uuden jokitörmän välisellä tasanteella sijaitsee Ali-Heikkilän joenrantaniitty. Niityn kohdalla Siikajoki virtaa loivana koskena ja tasainen niitty viettää loivasti kohti jokea. Törmän päällä on viehättävää maaseutuasutusta; mm. tilan komeista vanhoista punamullalla maalatuista rakennuksista koostuva umpipiha. Alue ei ole koskaan ollut laitumena, mutta sitä on niitetty ainakin 1920-luvulta lähtien kerran kesässä. Niityn kasvillisuus on harvinaistunutta tuoretta pienruohoniittyä, jota tuoksusimake vallitsee. Tuoksusimakkeen ohella niittyä luonnehtivat nurmitatar, pikkulaukku, ahopukinjuuri, päivänkakkara, aho-orvokki ja nurmirölli. Huomionarvoisia lajeja ovat lisäksi jäkki ja ahomansikka. Lajistoltaan niityn kasvillisuus vaihtelee mosaiikkimaisesti, paikoin on mm. puhtaita puna-apila- ja pikkulaukkukasvustoja, niityn yläosassa on runsaasti lampaannataa. Vähäinen puusto ja pensasto on keskittynyt alueen kaakkoiskulmaan.



Heikkilän laitumet ja niitty sijaitsevat seuraavina ylävirtaan. Matalaksi nyhdetty lehmälaidun ja viereinen pienruohoniitty luovat monipuolista rantamaisemaa. Laidunnus on jatkunut ainakin 30 vuotta, mahdollisesti yli sata vuotta. Kasvillisuus pienruohoniityssä on mosaiikkimaisesti vaihtelevaa: laikuittain vallitsevat mm. nurmirölli, hiirenvirna ja kumina. Laitumilla kasvaa muutamia huomionarvoisia kasvilajeja, kuten nurmitatar, ahopukinjuuri, päivänkakkara ja ojasorsimo. Rannassa on kapealti tulvaniittyä.



Välialue Heikkilä - Yli-Heikkilä on kapea ja jyrkkä ja sillä on runsaasti korkeita harmaaleppiä. Se on kasvillisuudeltaan lähinä hakaa.



Yli-Heikkilän laidun oli ennen vanhaan niittokäytössä. 1950-luvulta lähtien on alueella laiduntanut nautakarjaa. Alueen puusto on hakattu. Laidunnus on loppunut 1990-luvun lopulla ja alue on nyt osa peltonurmea.



Alueen ranta on osin muuttunut tulvasuojausten vuoksi.

Alueen luonne ja merkitys

Ali-Heikkilän tila vanhoine rakennuksineen sekä koko Siikajokivarren viljelysmaisema-alue ovat Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ja kuuluvat Mankila-Sipolan maisema-alueeseen. Natura-alueeseen sisältyy kolme valtakunnallisesti arvokasta perinnemaisemakohdetta: Ali-Heikkilän joenrantaniitty ja Heikkilän laitumet ja niitty ovat maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja perinnebiotooppeja ja Yli-Heikkilän laidun paikallisesti arvokas perinnebiotooppi. Kohdassa 3.3. mainitut kasvilajit ovat tyypillisiä ja edustavia perinnebiotooppien lajeja. Lisäksi jäkki on valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji.



Alueen suojelutavoite:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen käytössä ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

Alueen luontotyyppien tila säilytetään ja osin luontotyyppien laatua parannetaan hoitotoimin.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Valtakunnallisessa perinnemaisemainventoinnissa Ali-Heikkilä ja Heikkilä on luokiteltu maakunnalliseen ja Yli-Heikkilä paikalliseen arvoluokkaan. Toteutuskeinona sopimus.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit