Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0900074
Pinta-ala
5063.80 ha
Alueet
Joutsa
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Rutajärven, Haapasuon ja Syysniemen alue on laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, joka käsittää suo-, järvi-, joki- ja metsäalueita. Suurin osa alueesta kuuluu Leivonmäen kansallispuistoon. Sitä täydentävät Rutajärvi ja Rutajoki, Rutajärven rantojensuojeluohjelman alueet ja rantayleiskaavalla rakentamattomiksi jätettävät ranta-alueet ja saaret. Kohteeseen kuuluu myös Haapasuon seutu- ja yleiskaavojen suojeluvarauksiin perustuvia laajennuksia sekä Kivijärvi.



Rutajärvi on lähinnä korte-ruokojärvi tyyppiä. Alueen pienet järvet ovat korte- ja ulpukkajärviä. Rutajärven vesikasvillisuus on niukkaa. Rantatyypit ovat vaihtelevia: suota, luhtia, kivikkoja, harjuja. Kallioperä on graniittia, eteläosassa amfiboliittia. Rutajärvessä on runsaasti pieniä saaria, jotka ovat luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti merkittäviä. Linnusto on merkittävää ja erämaista: kuten kuikka ja joutsen. Järven järvitaimen kanta on elinvoimainen ja Rutajoki on sen tärkeää lisääntymisaluetta. Rutajoki on Rutajärvestä Päijänteen Rutalahteen laskeva monikoskinen joki, jonka kosket ovat paikoin jyrkkiä ja putousmaisia. Joen rannat ovat monin paikoin pensaikkoisia. Joki on perattu voimakkaasti koko matkalta ja yläjuoksulta padottu. Ympäristövaurioiden korjaamiseksi Rutajoen alaosa on kunnostettu ja yläosa on tarkoitus kunnostaa jatkossa. Jokivarren on varsin luonnontilainen, vaikkakin alajuoksulla on runsaasti asutusta ja lomakylä.



Haapasuo on eksentrinen keidassuo, jonka alueella esiintyy mm. isovarpu-, rahka-, tupasvilla ja nevarämeitä. Nevat ovat yleisimpiä lyhytkorsinevoja. Suon pohjoisosassa tavataan myös aapasuota. Haapasuo on merkittävä linnuston ja suokasvillisuuden suojelualue. Haapasuon aluetta elävöittävät harjut, lammet, pikkujärvet ja kivikot. Syysjärven metsäalue käsittää maisemallisesti vaihtelevaa erämaaleimaista luontoa: metsiä, soita ja pieniä vesistöalueita. Aluetta reunustaa lännessä harjujakso, muualla Rutajärvi.

Kivijärvi on aikonaan lasketusta järvestä muodostunut suo. Sen kasvillisuus on rehevää ja suotyypeistä tavataan lettoa, rimpilettoa, ruohoista saranevaa, ruohoista nevakorpea ja ruohoista rimpinevaa. Kivijärvensuolla kasvaa arvokas kasvilajisto, johon kuuluu useita alueellisesti uhanalaisia lajeja.

Alueen luonne ja merkitys

Laaja ja monimuotoinen kokonaisuus. Haapasuo on kansainvälisesti merkittävä eteläisen Keski-Suomen huomattavin luonnontilainen suoalue. Rutajoki on Päijänteen taimenen kannalta merkittävä virtavesi (kohta 3.3., muut tärkeät lajit). Rutajoelle on laadittu kalataloudellinen kunnostussuunnitelma ja joen alaosa on kunnostettu vuonna 1997. Aluekokonaisuuden merkitys uhanalaisen ja huomionarvoisen kasvi- ja eläinlajiston suojelussa on erittäin suuri (direktiivin lajit ja kohdassa 3.3. mainitut muut tärkeät lajit).

Alueeseen vaikuttavia tekijöitä ovat Rutajärven valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja metsätaloustoiminta. Rutajärven alueeseen on vaikuttanut myös etenkin loma-asutuksen yleistyminen, joka tosin on saatu hallintaan vahvistetun rantaosayleiskaavan avulla.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ojaamalla

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

- Haapasuo-Syysniemen luonnonsuojelualue

- Rantojensuojeluohjelma (Rutajarvi, Rutajoki, mannerrantoja ja saaria)

- Soidensuojelun perusohjelma (Haapasuo)

- Esityissuojelua vaativat vesistöt (Rutajoki, Rutajärvi)

- Project Telma (Haapasuo)

- Rutajärven rantayleiskaavan SL - ja MU -merkinnät

- Harjujensuojeluohjelma (Joutsniemi-Harjunkangas)

- Vanhojen metsien suojeluohjelma (Aholan metsä)

- Seutukaavan 1. vk SU1, 5. vk SL 615 (Haapasuo-Syysniemi), 3. vk SL, 5. vk SL 617 (Kivijärvi), 2. vk S4, 5. vk SL 618 (Rutajoki), 3 vk S1, 5. vk S/ha 660 (Harjunkangas)

- Soidensuojelun perusohjelman täydennysesitys (Kivijärvi, Röykänlahti, Harjunlahti)



Suojelun toteutumiskeinot:

- Vesilaki: vesialueet

- Luonnonsuojelulaki: Rantojensuojeluohjelman Keski-Suomen seutukaavan ja rantayleiskaavan suojeluvarausten alueet, Haapasuon-Syysniemen suojelualue (luonnonsuojelulailla perustettu erityinen suojelualue), Aholan metsä (ostettu valtiolle), Kivijärvi

- Maa-aineslaki ja metsälaki: Harjunkangas

- Rakennuslaki: rantayleiskaavan MU- ja V- alueet

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3110 hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 13.4
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 2030
3210 fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 35
6270 fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 0.5
7110 keidassuot 510
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 90
7160 fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0.05
7230 letot 3.07
7310 aapasuot 250
8220 kasvipeitteiset silikaattikalliot 1.08
9010 boreaaliset luonnonmetsät 250
9050 boreaaliset lehdot 6.08
9060 harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 410
9080 fennoskandian metsäluhdat 1.22
91D0 puustoiset suot 410

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A320 pikkusieppo Ficedula parva
A246 kangaskiuru Lullula arborea
A217 varpuspöllö Glaucidium passerinum
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A127 kurki Grus grus
A002 kuikka Gavia arctica
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A001 kaakkuri Gavia stellata
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A542 pohjansirkku Emberiza rustica
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
A312 idänuunilintu Phylloscopus trochiloides
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A166 liro Tringa glareola
A457 lapinpöllö Strix nebulosa
A193 kalatiira Sterna hirundo
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A220 viirupöllö Strix uralensis
A277 kivitasku Oenanthe oenanthe
A108 metso Tetrao urogallus
A456 hiiripöllö Surnia ulula
1355 saukko Lutra lutra
1910 liito-orava Pteromys volans
6169 kirjoverkkoperhonen Euphydryas maturna
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A104 pyy Bonasa bonasia
A087 hiirihaukka Buteo buteo
A215 huuhkaja Bubo bubo
A222 suopöllö Asio flammeus
A224 kehrääjä Caprimulgus europaeus
A264 koskikara Cinclus cinclus
A236 palokärki Dryocopus martius
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset