Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Rutajärven, Haapasuon ja Syysniemen alue on laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, joka käsittää suo-, järvi-, joki- ja metsäalueita. Suurin osa alueesta kuuluu Leivonmäen kansallispuistoon. Sitä täydentävät Rutajärvi ja Rutajoki, Rutajärven rantojensuojeluohjelman alueet ja rantayleiskaavalla rakentamattomiksi jätettävät ranta-alueet ja saaret. Kohteeseen kuuluu myös Haapasuon seutu- ja yleiskaavojen suojeluvarauksiin perustuvia laajennuksia sekä Kivijärvi.
Rutajärvi on lähinnä korte-ruokojärvi tyyppiä. Alueen pienet järvet ovat korte- ja ulpukkajärviä. Rutajärven vesikasvillisuus on niukkaa. Rantatyypit ovat vaihtelevia: suota, luhtia, kivikkoja, harjuja. Kallioperä on graniittia, eteläosassa amfiboliittia. Rutajärvessä on runsaasti pieniä saaria, jotka ovat luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti merkittäviä. Linnusto on merkittävää ja erämaista: kuten kuikka ja joutsen. Järven järvitaimen kanta on elinvoimainen ja Rutajoki on sen tärkeää lisääntymisaluetta. Rutajoki on Rutajärvestä Päijänteen Rutalahteen laskeva monikoskinen joki, jonka kosket ovat paikoin jyrkkiä ja putousmaisia. Joen rannat ovat monin paikoin pensaikkoisia. Joki on perattu voimakkaasti koko matkalta ja yläjuoksulta padottu. Ympäristövaurioiden korjaamiseksi Rutajoen alaosa on kunnostettu ja yläosa on tarkoitus kunnostaa jatkossa. Jokivarren on varsin luonnontilainen, vaikkakin alajuoksulla on runsaasti asutusta ja lomakylä.
Haapasuo on eksentrinen keidassuo, jonka alueella esiintyy mm. isovarpu-, rahka-, tupasvilla ja nevarämeitä. Nevat ovat yleisimpiä lyhytkorsinevoja. Suon pohjoisosassa tavataan myös aapasuota. Haapasuo on merkittävä linnuston ja suokasvillisuuden suojelualue. Haapasuon aluetta elävöittävät harjut, lammet, pikkujärvet ja kivikot. Syysjärven metsäalue käsittää maisemallisesti vaihtelevaa erämaaleimaista luontoa: metsiä, soita ja pieniä vesistöalueita. Aluetta reunustaa lännessä harjujakso, muualla Rutajärvi.
Kivijärvi on aikonaan lasketusta järvestä muodostunut suo. Sen kasvillisuus on rehevää ja suotyypeistä tavataan lettoa, rimpilettoa, ruohoista saranevaa, ruohoista nevakorpea ja ruohoista rimpinevaa. Kivijärvensuolla kasvaa arvokas kasvilajisto, johon kuuluu useita alueellisesti uhanalaisia lajeja.
Alueen luonne ja merkitys
Laaja ja monimuotoinen kokonaisuus. Haapasuo on kansainvälisesti merkittävä eteläisen Keski-Suomen huomattavin luonnontilainen suoalue. Rutajoki on Päijänteen taimenen kannalta merkittävä virtavesi (kohta 3.3., muut tärkeät lajit). Rutajoelle on laadittu kalataloudellinen kunnostussuunnitelma ja joen alaosa on kunnostettu vuonna 1997. Aluekokonaisuuden merkitys uhanalaisen ja huomionarvoisen kasvi- ja eläinlajiston suojelussa on erittäin suuri (direktiivin lajit ja kohdassa 3.3. mainitut muut tärkeät lajit).
Alueeseen vaikuttavia tekijöitä ovat Rutajärven valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja metsätaloustoiminta. Rutajärven alueeseen on vaikuttanut myös etenkin loma-asutuksen yleistyminen, joka tosin on saatu hallintaan vahvistetun rantaosayleiskaavan avulla.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ojaamalla
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Suojeluohjelmat ja -selvitykset:
- Haapasuo-Syysniemen luonnonsuojelualue
- Rantojensuojeluohjelma (Rutajarvi, Rutajoki, mannerrantoja ja saaria)
- Soidensuojelun perusohjelma (Haapasuo)
- Esityissuojelua vaativat vesistöt (Rutajoki, Rutajärvi)
- Project Telma (Haapasuo)
- Rutajärven rantayleiskaavan SL - ja MU -merkinnät
- Harjujensuojeluohjelma (Joutsniemi-Harjunkangas)
- Vanhojen metsien suojeluohjelma (Aholan metsä)
- Seutukaavan 1. vk SU1, 5. vk SL 615 (Haapasuo-Syysniemi), 3. vk SL, 5. vk SL 617 (Kivijärvi), 2. vk S4, 5. vk SL 618 (Rutajoki), 3 vk S1, 5. vk S/ha 660 (Harjunkangas)
- Soidensuojelun perusohjelman täydennysesitys (Kivijärvi, Röykänlahti, Harjunlahti)
Suojelun toteutumiskeinot:
- Vesilaki: vesialueet
- Luonnonsuojelulaki: Rantojensuojeluohjelman Keski-Suomen seutukaavan ja rantayleiskaavan suojeluvarausten alueet, Haapasuon-Syysniemen suojelualue (luonnonsuojelulailla perustettu erityinen suojelualue), Aholan metsä (ostettu valtiolle), Kivijärvi
- Maa-aineslaki ja metsälaki: Harjunkangas
- Rakennuslaki: rantayleiskaavan MU- ja V- alueet
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3110 | hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) | 13.4 |
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 2030 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 35 |
| 6270 | fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt | 0.5 |
| 7110 | keidassuot | 510 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 90 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.05 |
| 7230 | letot | 3.07 |
| 7310 | aapasuot | 250 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 1.08 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 250 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 6.08 |
| 9060 | harjumuodostumien metsäiset luontotyypit | 410 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 1.22 |
| 91D0 | puustoiset suot | 410 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A320 | pikkusieppo | Ficedula parva |
| A246 | kangaskiuru | Lullula arborea |
| A217 | varpuspöllö | Glaucidium passerinum |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A072 | mehiläishaukka | Pernis apivorus |
| A312 | idänuunilintu | Phylloscopus trochiloides |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A457 | lapinpöllö | Strix nebulosa |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A220 | viirupöllö | Strix uralensis |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| 6169 | kirjoverkkoperhonen | Euphydryas maturna |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A087 | hiirihaukka | Buteo buteo |
| A215 | huuhkaja | Bubo bubo |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A224 | kehrääjä | Caprimulgus europaeus |
| A264 | koskikara | Cinclus cinclus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.