Etelä-Kuusamon metsät

Alueen kuvaus

Neljän erillisen vanhan metsän muodostama alue on yksi parhaimpia ja laajimpia boreaalisten luonnonmetsien muodostamia kokonaisuuksia Suomessa.



Närängänvaaran, Virmajoen, Romevaaran ja Pajupuronsuon osa-alueet muodostavat toisiaan täydentävien yhtenäisten vanhojen metsien kokonaisuuden, jonka arvoa lisää itärajan läheisyys. Osa-alueita voidaan pitää vanhan metsän lajien ydinalueina, joilta lajit voivat levittäytyä uusille asuinsijoille. Aapasuoluonto rinnesoineen ja runsaine lähteineen on myös erityisen edustavaa. Luontotyypit ovat myös erittäin hyvin säilyneitä sekä paikoin täysin luonnontilaisia. Alueet muodostavat myös arvokkaan pienvesistöllisen kokonaisuuden.



Itse Närängänvaara kohoaa 150 metriä ympäristönsä yläpuolelle ja sen huippu on 380 metriä merenpinnan yläpuolella. Huipulta koilliseen avautuva maisema harjujen, moreeniselänteiden (drumliinien), soiden, yhtenäisten aarniometsien ja pienvesien muodostamaan kokonaisuuteen on ainutlaatuinen. Oman lisänsä alueeseen tuo Närängänvaaran ultraemäksinen kallioperä ja sillä esiintyvät harvinaiset ja uhanalaiset lajit. Närängän koillispuolella on Kaaronharjun kahden järven väliin sijoittuva maisemallisesti hieno harju.



Närängaänvaaran lounaispuolella näkymää hallitsee Hyöteikönsuon soidensuojelualue, joka on edustava ja laaja aapasuo. Alueelle tyypillisiä ovat karut luonnontilaiset männikkökankaat. Kelot, 400-500-vuotias ylispuusto ja maassa lahoavat parhaimmillaan yli puolimetriä paksut maapuut luovat vanhan mäntyaarnion tunnelman. Närängänvaaralla sijaitseva erämaatila on kunnostettu, ja sen niittyjä hoidetaan säännöllisesti. Osa-alueella kulkee retkeilyreittejä.



Itäisintä Virmajoen osa-aluetta rytmittävät suot, pienvedet sekä kaakosta luoteeseen suuntautuvat pitkittäiset moreeniselänteet (drumliinit). Kapeiden harjujen etelärinteillä ovat vanhat männiköt, ja pohjoisrinteillä rehevät, kuusivaltaiset sekametsät.



Romevaara on pienipiirteistä metsän ja suon mosaiikkia, ja siellä on runsaasti lähteitä. Metsät ovat pääosin korkean alueen vanhaa luonnonmetsää. Paikoin on merkkejä harsintahakkuista, kaskista ja tervanpoltosta. Lomajoen kurun murroslaakson kalliojyrkänteet ovat 40-50 m korkeita. Romevaara rajoittuu eteläosastaan kapealti Hossan Natura-alueeseen.



Pajupuronsuolla on suurehkoja soita ja runsaasti kuusivaltaisia vanhoja sekametsiä. Ihmistoiminta näkyy sadan vuoden takaisten harsintahakkuiden ja kaskeamisten seurauksena: osa-alueella kasvaa runsaasti vanhaa lehtipuustoa, erityisesti haapaa. Pajupuronsuo on erittäin tärkeä liito-oravan esiintymisalue lajin levinneisyysalueen pohjoisrajoilla.



Etelä-Kuusamon metsien alueella tavataan saukko ja kaikki suurpedot. Vanhojen metsien linnusto on edustava ja runsas. Alueelta on löydetty runsaasti erittäin uhanalaisia eliölajeja, esimerkiksi kääväkkäitä ja kovakuoriaisia, joista osa on suurharvinaisuuksia.



Muihin tärkeisiin lajeihin on sisällytetty alueellisesti uhanalaisia ja harvinaisia lajeja.

Alueen luonne ja merkitys

Etelä-Kuusamon metsät ovat yksi parhaimpia ja laajimpia boreaalisten luonnonmetsien kokonaisuuksia Suomessa. Luonnontilaiset vanhat metsät, suot ja pienvedet muodostavat erittäin tärkeän erämaaluonnon suojelukohteen. Alueelta löytyy myös vanhoja metsäpaloalueita ja poikkeuksellisen vanhaa puustoa. Luontotyypit ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneitä ja luonnontilaisia, ihmistoiminnan jäljet ovat joitakin metsäautoteitä lukuun ottamatta alueella vähäisiä. Alue eri osa-alueineen on lajistollisesti erittäin arvokas ja toimii vanhan metsän lajien ydinalueena muodostaen myös tärkeän leviämisreitin itäiselle lajistolle.



Alueen suojelutavoite:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

Luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- tai hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan Pajupuronsuon, Romevaaran, Närängän sekä Virmajoen osa-alueiden osalta. Lisäksi rajaukseen sisältyy Hyöteikön soidensuojelualue. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia.