Edessalo-Haukkasalo
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Alue on mukana vanhojen metsien suojeluohjelman täydennyksessä, missä se on esitetty asetuksella rauhoitettavaksi. Alueeseen kuuluu Jämsän kaupungin kaakkoisosassa Päijänteen mannerrantaa ja sen edustalla oleva Kolvonsaari ja muutamia pienempiä saaria (Apessaari, Pirttisaari, Pajusaari) sekä Edessalon saaren pohjoispuoli. Alue kuuluu liuskevyöhykkeeseen, jonka tärkeimpiä kivilajeja ovat granodioriitti ja graniitti. Kolvonsaaren ja mantereen välinen Edessalmi on jääkauden aikana syntynyt ruhjelaakso. Saaren puolella on jyrkkiä kallio- ja kivirakkaseinämiä ja aluetta luonnehtivat muutenkin isot korkeuserot. Suurin osa alueesta on metsiä, VT - ja MT -kankaita, myös lehtoja ja lehtomaisia kankaita on paljon. Soita on vähän ja ne ovat pienialaisia, notkelmiin syntyneitä korpi- tai korpirämejuotteja.
Lisäksi kohteella on muutamia selkävesilinnuston kannalta tärkeitä lokkiluotoja, joista yhdellä pesii yksi Päijänteen suurimmista selkälokkikolonioista.
Alueen luonne ja merkitys
Alue on pinnanmuodostukseltaan varsin vaihteleva ja se aiheuttaa vaihtelua pienilmastoon ja sitä kautta alueen kasvillisuuteen. Erilaisia biotooppeja alueella onkin varsin paljon ja niiden vaihtelu on pienipiirteistä. Päijänteen ranta-alueilla on jonkin verran kallioita, pääosin rannat ovat kivikkoisia ja karuja. Kalliojyrkänteitä on etenkin mantereen puolella ja Kolvonsaaren eteläosassa. Kolvonsaaren keskiosassa ja monin paikoin Haukkasalossa on avokallioalueita. Metsistä osa on nuoria, mutta laajoja vanhan metsän alueitakin on. Paikoitellen on hyvin edustavia lehtokasvillisuuden alueita ja korpijuotteja. Linnustollisesti alue on myös tärkeä, monia vanhan metsän lajeja pesii alueella.
Kohde on myös tärkeä selkävesilinnuston pesimäalue. Kohteella esiintyvät kohdassa 3.3. (muut tärkeät lajit) mainitut uhanalaiset, harvinaiset ja kansainvälisten sopimusten lajit.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Suojeluohjelmat ja -selvitykset:
Edessalon alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelman täydennykseen.
Esitetty asetuksella rauhotettavaksi. Saaret kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan osana Päijänteen keskiosan aluetta.
- Rantojensuojeluohjelma (Päijänteen keskiosa)
- Vanhojen metsien suojeluohjelma (Edessalon alue)
- Seutukaavan 1. vk SU, 5. vk SL 615 (Edessalon puistometsä), 4. vk SL, 5. vk SL 631 (Haukkavuori), 4. vk MV, 5. vk MV 760 (Mustassalon koillisosa), 4. vk MV, 5. vk MV 761 (Koisalon pohjoisosa), 4. MV, 5. vk MV 762 (Askonniemi), 4. vk MV, 5. vk MV 766 (Karhusalon eteläosa), 4. vk MV. 5. vk MV 763 (Hietasaari), 4. vk av, 5. vk av 830 (Lehesselkä-Saviselkä)
Suojelun toteutuskeinot:
- Luonnonsuojelulaki: Metsähallituksen maat, rantojensuojeluohjelman ja rantayleiskaavojen suojeluvarauksien alueet
- Rakennuslaki, metsälaki (metsäsuunnittelu): osa Askonniemeä ja Pihlajasaaria
- Vesilaki: vesialueet
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 0.52 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 50 |
| 8230 | kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii) | 110 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 370 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 52 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 0.38 |
| 91D0 | puustoiset suot | 14.12 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A217 | varpuspöllö | Glaucidium passerinum |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A072 | mehiläishaukka | Pernis apivorus |
| A312 | idänuunilintu | Phylloscopus trochiloides |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A220 | viirupöllö | Strix uralensis |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| 1928 | haavansahajumi | Xyletinus tremulicola |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A215 | huuhkaja | Bubo bubo |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.