Aittojärvi
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Aittojärvi on Nuorittajoen latvavesiä ja kuuluu Kiiminkijoen vesistöön. Järvi on hyvin matala ja siinä on laajat kasvillisuusvyöhykkeet. Järvikorte on vallitsevin ilmaversoisista. Laajat saraniityt kiertävät järven rantoja. Järven länsipäässä sijaitsevassa Teeriperässä vaihettumis- ja rantasuot ovat laajimmat. Pesimälinnusto on monimuotoinen; sitä ilmentävät runsas vesilintu- ja kahlaajalajisto. Järvi on alueellisesti merkittävä muutonaikainen levähdysalue.
Alueen luonne ja merkitys
Aittojärvi on luokiteltu valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi. Vesilinnusto on järvellä runsas. Vesilintuja ja kahlaajia on pesinyt alueella yhteensä noin 20 lajia. Vuosien väliset vaihtelut pesimälajistossa ovat huomattavia, mihin vaikuttaa merkittävästi levinneisyydeltään eteläisten lajien esiintyminen ja toisaalta lajien kannoissa tapahtuneet muutokset. Pesivistä lajeista suojelun kannalta keskeisiä ovat muun muassa jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, harmaasorsa, tukkasotka ja ruskosuohaukka. Näistä osa esiintyy täällä levinneisyysalueensa reunalla ja osa on viime vuosina vähentynyt Suomessa saaden uhanalaisen lajin aseman.
Aittojärvi on tärkeä lintujen muutonaikainen levähdysalue. Muutolla levähtävistä lajeista keskeisiä ovat muun muassa tukkasotka, laulujoutsen, liro ja suokukko. Levähtäjämäärät vaihtelevat huomattavasti ajallisesti.
Alueen suojelutavoite:
Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Aittojärvi sisältyy valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Järven suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki ja/tai vesilaki.
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A075 | merikotka | Haliaeetus albicilla |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A091 | maakotka | Aquila chrysaetos |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.