Uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin on asennettava huoneistokohtaiset vesimittarit ja vedestä perittävän korvauksen on perustuttava todelliseen kulutukseen. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 2......

© Pentti Hokkanen/ YHA-kuvapankki Korjausneuvonta  on tietoon ja kokemukseen perustuvien neuvojen jakamista erilaisissa kiinteistönpidon ja korjaamisen tilanteissa. Korjausneuvonta ...

...

                Maamme väestön ikääntymiskehitys on tällä hetkellä voimakkainta Euroopassa. Sodan jälkeen syn...

Esteettömyys on yksi rakentamisen laatutekijä. Asumisen perustoimintojen, kuten nukkumisen, ruokailun, hygieniasta huolehtimisen ja vieraiden kanssa seurustelun pitäisi olla mahdollisia riippumatt...

  Kiinteistön arvoon vaikuttavat ensisijaisesti sijainti, ominaisuudet, kunto sekä kiinteistönpidon laatu. Kunnon merkitys on viime aikoina alkanut entistä voimakkaammin näkyä kiinte...

    © Pentti Hokkanen Säännöllinen ja oikea-aikainen kiinteistön ylläpito ja huolto pidentävät rakennusosien käyttöikää ja vähentävät korjaustarvetta. Jokainen rakennus ede...

© Pentti Hokkanen Rakennus tarvitsee jatkuvaa kunnossapitoa pysyäkseen toimintakykyisenä. Rakennusosat, kuten julkisivut tai viemärit, kuluvat sään tai mekaanisen rasituksen al...

Kokoamme tälle sivulle ympäristöministeriön ja yhteistyötahojemme tarjoamia laskureita, muistilistoja ja muuta lisätietoa korjausrakentamisesta . Suunni...

Märkätilojen seinät 1960–luvun kerrostalossa ovat tyypillisesti kivirakenteisia. Suurin osa on rakennettu betonista, mutta osa rakenteista on myös huokoista ja kosteutta keräävää siporexia. Tuon...

Kasettirakenne oli yleinen 1970- ja 1980-lukujen lähiörakentamisessa. Kylpyhuoneen pintarakenteena on siinä muovipinnoitettu pelti, tosin osa aikakauden kylpyhuoneista on myös laatoitettuja. Rakenne ...

Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa 1920-luvulta lähtien. Laajinta sen käyttö oli 60-70-lukujen vaihteessa. Asbestia suosittiin, koska se on palamaton, eristää hyvin lämpöä ja sähköä, ja sill...

Asbestipitoiset materiaalit eivät aiheuta vaaraa kiinteistön normaalissa käytössä. Asbesti muuttuu ongelmaksi vasta, kun se poistetaan käytöstä tai kun asbestipitoisten rakenteiden kunto huonontuu. K...

Auringosta saadaan runsaasti ilmaista energiaa. Sitä kannattaakin hyödyntää pientaloissa myös Suomen oloissa. Auringon energiaa voidaan hyödyntää sekä lämpönä että sähkönä. Aurinkokeräimistä läm...

Aktiivinen aurinkoenergian talteenotto tapahtuu aurinkokeräimillä, jotka liitetään rakennuksen lämmitysjärjestelmään tai aurinkopaneeleilla, joista saatu sähkö voidaan liittää osaksi kiinteistön sähk...

Kaikki ulko-ovet pitää varustaa asianmukaisilla lukoilla. Paraskaan lukko ei kuitenkaan auta, jos avaimia säilytetään huolimattomasti. Asunnon avaimiin tai avaimenperään ei koskaan pidä laittaa nimeä...

Lämmitysjärjestelmä ja ilmanvaihto 1. Kiinteistönhoitajalla on eri LVIS-laitteiden käyttöohjeet ja käyttötehtävien suorittamisesta on sovittu, esimerkiksi säätökäyrän hakeminen ja järje...

Energiakatselmus sisältää rakennuksen perus- ja teknisten tietojen lisäksi analyysin rakennuksen energiankulutuksesta ja energiatehokkuuden parantamisehdotuksia kannattavuuslaskelmineen. Energia...

© Tuire Kauhanen Asuinkerrostalossa tarvitaan energiaa huonetilojen ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen sekä kiinteistön yhteisiin sähkölaitteisiin. Joissakin uudemmissa kiinteist...

Investoinnit edellyttävät taloyhtiöissä aina päätöksentekoa. Käyttötekniset toimenpiteet ja pienet, talousarvion puitteissa tehtävät investoinnit voidaan tehdä hallituksen päätöksellä. Isommat invest...