Vesitilanne - jäänpaksuus

Koko maassa jäänpaksuus vaihtelee petollisesti ja jäät ovat normaalia ohuempia erityisesti Etelä-Suomessa (11.1.)

Koko maan vesistöjen jää on 10-30 cm ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan. Etelä-Suomen järvien jäitä ei ole vielä pystytty turvallisesti mittaamaan. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti pienelläkin alueella sekä eri puolilla Suomea. Lisäksi teräsjäätä hauraampaa kohvajäätä muodostuu nyt yleisesti. Jäälle satava lumi hidastaa teräsjään paksuuskasvua, lisää kohvajään muodostumista ja hankaloittaa heikon jääalueen näkemistä, joten jäällä liikkumista on nyt syytä välttää ja odottaa niiden vahvistumista.

Viime päivien pakkassään myötä monet pienemmät järvet myös eteläisessä ja lounaisessa Suomessa ovat saaneet yhtenäisen heikon jääpeitteen, jonka mittausta ei ole turvallisuussyistä voitu tehdä.

Keskisessä Suomessa suuret järvet ja niiden selkävedet, esimerkiksi Näsijärvi ja Päijänteen Tehinselkä, eivät ole vielä kokonaan jäätyneet. Keskisessä Suomessa jäänpaksuus vaihteli 2-20 cm:n välillä niillä havaintopaikoilla, joilla mittaus on voitu tehdä. Havainnot olivat 10-30 cm pienempiä kuin tavanomaisesti tähän aikaan.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa jäänpaksuus vaihteli 14-25 cm:n paikkeilla havaintopaikoilla, mikä oli 10-15 cm keskimääräistä ohuempaa. Lapissa jäänpaksuus vaihteli 24-44 cm:n välillä ja jääpeite oli 10-20 cm keskimääräistä ohuempaa.

Jäätilannearvio perustuu havaintoihin

SYKE päivittää arvion jäätilanteesta tälle sivulle kolme kertaa kuukaudessa. Arvio perustuu 47 havaintopaikan jäänpaksuusmittauksiin eri puolilla Suomea. Jäänpaksuus mitataan noin kymmenes, kahdeskymmenes ja kolmaskymmenes päivä kuukausittain.

Tuoreimmat havainnot löytyvät mm. vesi.fi:n jäätilannekartalta. Jokaisen on mahdollista tallentaa myös omat jäähavaintonsa, jolloin ne näkyvät kartalla. SYKE ei tarkista näitä havaintoja. Pelkän kartan arvioiden ja havaintojen perusteella jäälle ei tule mennä, koska jään laatu ja paksuus vaihtelevat suuresti samankin järven eri kohdissa ja eri vesistöissä.

Jäätilanteen yleispiirteistä kehittymistä voi seurata jäänpaksuuden laskennallisen arvion eli kartan värien avulla. Arvio tehdään mallintamalla ja siinä hyödynnetään jäänpaksuushavaintoja sekä mm. säätietoja ja -ennusteita. Jääntilannekartan perusteella ei voi päätellä minkään vesistön todellista jäänpaksuutta. Jäänpaksuushavainnot edustavat mittauspäivänä vain kyseistä paikkaa, ja ne ovat siten ohjeellisia eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita.