Vesitilanne - jäänpaksuus

Oulun eteläpuolella jäätilanne heikko, Lapissa jäänpaksuus ennallaan tai ohentunut (21.4.)

Lämpimän kevätsään myötä jäätilanne on heikentynyt nopeasti. Jäänpaksuusmittauksia ei voitu enää turvallisuussyistä tehdä Oulu-Sotkamo-linjan eteläpuolella. On syytä muistaa, että keväisin jään paksuus ei kerro sen kantavuudesta, ja jäätilanne voi heikentyä nopeasti lauhan sään, vesisateen ja auringonpaisteen ansiosta. Jäätilanne voi muuttua saman vuorokaudenkin aikana siten, että yöpakkasten jälkeen aamulla kantava jää heikkenee petollisesti iltapäivällä auringonpaisteessa jään haurastuessa ja puikkoontuessa.

Huhtikuun 20. päivän mittauksissa keskisessä Suomessa jäätä vielä esiintyi, mutta rannat olivat monin paikoin jo sulat. Esimerkiksi Päijänteen Tehinselällä jäätä oli hieman vielä mittauspäivänä, mutta havaintopaikalle ei enää voitu kulkea. Oulujärvellä Manamansalossa jää oli jo sulanut laivaväylän tuntumassa.

Oulu-Sotkamo-linjan pohjoispuolella jäänpaksuus vaihteli 30-57 cm:n paikkeilla havaintopaikoilla, mikä oli 10-30 cm ajankohdan keskimääräistä paksuutta ohuempaa. Oijärvellä kokonaisjäänpaksuus (29 cm) oli ohentunut miltei puoleen edellisestä mittauksesta, Kainuun Lammasjärvelläkin jää oli ohentunut miltei 10 cm:llä 39 cm:iin.

Lapissa kokonaisjäänpaksuus vaihteli 50-90 cm:n paikkeilla havaintopaikoilla. Inarijärvellä ja Kevojärvellä jäänpaksuus (n. 50 cm) oli lähes 20 cm ajankohdan keskiarvoa ohuempaa. Kilpisjärvellä kokonaisjäänpaksuus oli pysynyt ennallaan (92 cm), ja jää oli hieman paksumpaa kuin keskimäärin tähän aikaan.

Jäätilannearvio perustuu havaintoihin

SYKE päivittää arvion jäätilanteesta tälle sivulle kolme kertaa kuukaudessa. Arvio perustuu 47 havaintopaikan jäänpaksuusmittauksiin eri puolilla Suomea. Jäänpaksuus mitataan noin kymmenes, kahdeskymmenes ja kolmaskymmenes päivä kuukausittain.

Tuoreimmat havainnot löytyvät mm. vesi.fi:n jäätilannekartalta. Jokaisen on mahdollista tallentaa myös omat jäähavaintonsa, jolloin ne näkyvät kartalla. SYKE ei tarkista näitä havaintoja. Pelkän kartan arvioiden ja havaintojen perusteella jäälle ei tule mennä, koska jään laatu ja paksuus vaihtelevat suuresti samankin järven eri kohdissa ja eri vesistöissä.

Jäätilanteen yleispiirteistä kehittymistä voi seurata jäänpaksuuden laskennallisen arvion eli kartan värien avulla. Arvio tehdään mallintamalla ja siinä hyödynnetään jäänpaksuushavaintoja sekä mm. säätietoja ja -ennusteita. Jääntilannekartan perusteella ei voi päätellä minkään vesistön todellista jäänpaksuutta. Jäänpaksuushavainnot edustavat mittauspäivänä vain kyseistä paikkaa, ja ne ovat siten ohjeellisia eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita.