Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Ylä-Keitele

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0900119
Pinta-ala
3641 ha
Alueet
Viitasaari
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Ylä-Keiteleen Pihkurinselkä on karu, valtakunnallisesti merkittävä selkävesi, jonka rannat ovat huomattavalta osin rakentamattomia. Kohde käsittää noin seitsemän kilometriä mannerrantaa ja useita kookkaita saaria, pieniä saaria sekä luotoja. Rannat ovat vaihtelevia ja maisemallisesti edustavia. Alueen kasvillisuus on pääasiallisesti karua ja lajistollisesti niukkaa. Kohteelle leimallisia ovat rantoja monin paikoin kiertävät rantakalliot sekä lahtien luhdat ja rantaniityt. Ranta-alueen metsät ovat pääosin kuivahkoa kangasta tai kalliomännikköä. Paikoin tavataan suopursuvaltaista kuivahkoa kangasta. Tuoretta kangasta on paikka paikoin ja lehtomaista kangasta on hyvin vähän. Soita alueella on niukasti ja ne ovat pääosin erityyppisiä karuja luhtia. Ylä-Keiteleen alue on selkävesilinnustoltaan arvokas kohde. Kohteella on merkittävää linnustollista arvoa mm. kuikan elinympäristönä.



Sadinsaari, Marjosaari, Kalliosaaret ja Ukonniemen kärki sijaitsevat erillään muusta alueesta. Niillä on merkitystä rakentamattomien rantojensa ja vanhojen metsien suojelun kannalta.



Alueen pohjoisosassa rajaukseen kuuluu useita maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan tärkeitä niemenkärkiä. Maisemallisesti edustavia ovat mm. Vehkoosaaren eteläkärjet, Palkonniemi ja Luodeniemi. Jurvansaaren kärjessä on tulvavaikutteista koivikkoa, jossa on siellä täällä lahoa lehtipuuta pökkelöinä ja maapuuna. Rannassa on tiheä ja ryteikköinen pajukko, joka vaihettuu rantaniityn kautta luhdaksi. Tulvametsiä ja luhtaa esiintyy myös Hanhiluodon rannoilla. Hanhiluodon tulvavaikutteinen metsä on myös puustoltaan monipuolista, mm. terva- ja harmaaleppää sekä paikoin iäkästä koivua kasvavaa metsää. Mäntyniemen rannalla on laajahko saravaltainen rantaniitty- ja luhta-alue, muuten niemi on mäntyvaltaista kangasmetsää. Ylä-Keiteen alueen pohjoisosan alueen linnustollisesti arvokkaita ovat etenkin Hylkysaari ja Nikki sekä Matoniemi.



Luotolansaaren pohjoisrannoilla esiintyy kalliokasvillisuutta ja louhikkoja. Kalliorantoja on myös Honkasaaren koillisrannalla. Majainlahdessa on luonnonarvoiltaan mainittava kausikostea puro, jonka varrella kasvaa lehtomaista kuusikangasta. Tuoretta lehtokasvillisuutta ja saniaiskorpea on pieninä laikkuina. Majainlahti on puustoltaan vanhaa ja eri-ikäistä ja siellä kasvaa siellä täällä muutamia isoja ja vanhoja haapoja, mäntykeloja ja kuusimaapuita. Haapaa kasvaa runsaasti myös Maijanniityn alueella.



Pihkurinselän alueella linnustollisesti ja maisemallisesti arvokkaita saaria ovat mm. Kaunissaari, Paskosaari ja Kalakivi. Kaunissaaren eteläpuolisella karikolla ja pienellä luodolla pesii mm. pikkulokkeja. Solisniemen pohjoisosan rannat ovat maisemallisesti hyvin arvokkaita. Kasvillisuudeltaan ne ovat valtaosin kuivahkoa mäntykangasta ja kalliomännikköä. Maisemallista merkitystä on myös Pihkurinsaaren pohjoiskärjen rantakalliomänniköllä sekä Jurvansalon Isonsalonpäällä ja Uittokallioilla, joilla esiintyy laajoja edustavia rantakallioita.



Jurvansalon länsirantaa vastapäätä oleva ranta-alue on maisemallisesti kaunista aluetta. Kasvillisuudeltaan se on pääosin mäntykangasta ja kalliomännikköä. Rantakallioita on mm Katajaniemessä ja Ruuponniemessä. Ruuponlampi on lammen umpeenkasvun myötä syntynyt karu suo, jonka kasvillisuus on pääosin suursaranevaa. Laideosilla esiintyy laikkuina isovarpurämettä ja lyhytkorsinevaa.

Alueen luonne ja merkitys

Valtakunnallisesti merkittävä selkävesi, jonka rannat ovat huomattavalta osin rakentamattomia. Selkävesilinnustoltaan arvokas kohde.

Aluetta uhkaa etenkin lisääntyvä mökkirakentaminen ja sen myöstä rauhattomuuden lisääntyminen. Alueelle laaditaan parhaillaan rantayleiskaavaa, jonka myötä rakentamisen sijoittelu ja määrä alueella ratkeavat. Osin uhkana ovat myös metsän hakkuut.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimepitein

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ojaamalla

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

- Vanhojen metsien suojeluohjelma: Sadinsaari

- Seutukaavan 1. vk SU1, 5. vk SL 636 (Sadinsaari, Marjosaari, Kalliosaaret), 4. vk av, 5. vk av 833 (Pihkurinselkä), 4. vk V, 5. vk V 101 (Pihkurinsaari, Isonsalonpää), 5. vk V 104 (Pihkurinselän saaret)

- Suunnitteilla olevan rantayleiskaavaan tulevia SL - ja MU -varauksia



Suojelun toteutumiskeinot:

- Sadinsaari, Marjosaari, Kalliosaaret ja Ukonniemi: Luonnonsuojelulaki

- Muut ranta-alueet: Rakennuslaki, toteutuvat tulevan rantayleiskaavan varausten mukaan.

- Vesialueet: Vesilaki

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3110 hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 3326.5
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 2.5
8220 kasvipeitteiset silikaattikalliot 0.25
8230 kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii) 40
9010 boreaaliset luonnonmetsät 42
9050 boreaaliset lehdot 0.3
91E0 alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) 0.01

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A179 naurulokki Larus ridibundus
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A002 kuikka Gavia arctica
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A220 viirupöllö Strix uralensis

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.

Julkaisija

ELY-keskukset