Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Vihas-Keihäslahti

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1000007
Pinta-ala
138 ha
Alueet
Kalajoki
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Kalajoen hietikko-dyynialuekokonaisuuteen kuuluva Vihas-Keihäslahti on luontotyypeiltään ja lajistoltaan edustava ja monimuotoinen maankohoamisrannikon alue. Linnuston ja kasvillisuuden lisäksi alueen merkitystä lisäävät viereiset geomorfologisesti edustavat dyynimuodostumat.



Vihasniityn laaja yhtenäinen laidunnettu merenrantaniitty muodostaa suojelualueen ytimen. Alueen rannat ovat hiekkarantoja ja alueen rantaviiva elää jatkuvasti maan kohotessa ja tyrskyjen ja jäätikön muovatessa pehmeää pohjaa. Vihaslahti on jo merestä irti kuroutunut kluuvi. Vihaslahden luonnonmukaista kehitystä heikentää nk. Suezin kanava, jolla pidetään yllä meriyhteyttä; toisaalta kanava saattaa pitää kluuvia sopivana kasvupaikkana upossarpiolle. Keihäslahti on suojainen laaja lahti.



Alueen metsät vaihtelevat rehevyydeltään karuista dyynimänniköistä reheviin kosteisiin lehtoihin; pienialaisesti esiintyy myös luhtia.



Alueella kasvaa uhanalaisia lajeja, ja varsinkin Vihaslahti on erittäin monipuolinen kasvillisuutensa puolesta. Alueella on yksi Suomen eteläisimmistä upossarpioesiintymistä. Alueella tavataan myös ruijanesikko (Primula sibirica) -ryhmään kuuluvia lajeja sekä kotoperäisiä lajeja.



Alueen vesi- ja rantalinnusto on hyvin runsaslajinen monipuolisten biotooppien vuoksi. Linnustoon kuuluu sekä karujen hietikoiden että rehevien lintuvesien lajeja. Alueella on pesinyt 2000-luvulla vähintään 35 kosteikoille ominaista lintulajia. Pesivään ja muutolla levähtävään lintulajistoon sisältyy useita valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja.

Alueen luonne ja merkitys

Maankohoamisrannikon luontotyypit ovat alueella edustavia, melko luonnontilaisia ja niiden kasvillisuus on monipuolinen. Alue liittyy lännessä suoraan geomorfologisesti erittäin arvokkaaseen ja luontotyyppinä suojeltuun Vihaspauhan dyynialueeseen ja idässä on yhteys Maristonpakkojen Natura-alueen metsäisten dyynien alueelle. Yhdessä ne muodostavat harvinaisen, täydellisen dyynien sukkessiosarjan. Lisäksi alueella esiintyy merkittävästi maankohomisrannikon primäärisukkessiometsiä, jotka jatkuvat saumatta viereiselle Maristonpakkojen Natura-alueelle vaihettuen dyynimetsiksi.



Vihas-Keihäslahdella sijaitseva rantaniitty on yksi seudun laajimmista. Alue on hyvin tärkeä uhanalaisen upossarpion levinneisyysalueen kannalta; esiintymä on lajin eteläisimpiä. Alueen kasvillisuuden monipuolisuus on muutenkin merkittävä.



Vihas-Keihäslahden pesimälinnusto on monipuolinen: pesimälajisto koostuu noin 35 kosteikoille ominaisesta lintulajista, joista suojelun kannalta merkittävimpiä ovat tukkasotka, jouhisorsa, heinätavi, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku ja suokukko. Pesimäaikaiseen lajistoon kuuluvat myös pikkutiira ja lapinsirri. Muuttokausien aikana alueella levähtää merkittäviä määriä sorsalintuja ja kahlaajia.



Rantojen kasvillisuus on ollut uhattuna perinteisen laidunnuksen vähentymisen vuoksi; nyt Vihasniityn merenrantaniitty on hoidossa ja sen pinta-ala on kasvanut. Keihäsojan kautta tuleva hajakuormitus rehevöittää aluetta.



Peruste D kohdan 3.3.lajeille: suolasara, merisara, suolasänkiö, tuppivita, merihanhikki, meripeltovalvatti ja merikohokki ovat ruijanesikkoryhmän (Primula sibirica- ryhmän) lajeja, pohjanlahdenlauha, suolasänkiö ja tuppivita ovat Suomen vastuulajeja. Muut mainitut lajit ovat tyypillisiä tai seurattavia, harvinaistuneita lajeja.



Alueen suojelun tavoitetila:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, alueen käyttöä ohjaamalla ja hoitotoimenpitein. Luontotyypin, lajin ja populaation määrää lisätään ja elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Vihas-Keihäslahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.



Lintuvesisuojeluohjelma-alueen luoteispuolella sekä ohjelma-alueiden välillä on lisätty alueita. Vihas-Keihäslahden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.



Vihas-Keihäslahden alue on suojeltu yksityisenä luonnonsuojelualueena vuonna 1997.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
9030 maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät 30
1150 rannikon laguunit 20.42
1160 laajat matalat lahdet 16.27
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 47.6
2180 atlanttisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit 2.89
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 3
9050 boreaaliset lehdot 10
9070 fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 6

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A861 suokukko Calidris pugnax
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A179 naurulokki Larus ridibundus
A157 punakuiri Limosa lapponica
A156 mustapyrstökuiri Limosa limosa
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A075 merikotka Haliaeetus albicilla
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A767 uivelo Mergellus albellus
A127 kurki Grus grus
A066 pilkkasiipi Melanitta fusca
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A885 pikkutiira Sternula albifrons
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A166 liro Tringa glareola
A193 kalatiira Sterna hirundo
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A048 ristisorsa Tadorna tadorna
1940 upossarpio Alisma wahlenbergii
A856 heinätavi Spatula querquedula
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A054 jouhisorsa Anas acuta
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A039 metsähanhi Anser fabalis
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A145 pikkusirri Calidris minuta
A146 lapinsirri Calidris temminckii
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A062 lapasotka Aythya marila
A144 pulmussirri Calidris alba
A466 etelänsuosirri Calidris alpina schinzii
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A059 punasotka Aythya ferina
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Julkaisija

ELY-keskukset