Vihas-Keihäslahti
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Kalajoen hietikko-dyynialuekokonaisuuteen kuuluva Vihas-Keihäslahti on luontotyypeiltään ja lajistoltaan edustava ja monimuotoinen maankohoamisrannikon alue. Linnuston ja kasvillisuuden lisäksi alueen merkitystä lisäävät viereiset geomorfologisesti edustavat dyynimuodostumat.
Vihasniityn laaja yhtenäinen laidunnettu merenrantaniitty muodostaa suojelualueen ytimen. Alueen rannat ovat hiekkarantoja ja alueen rantaviiva elää jatkuvasti maan kohotessa ja tyrskyjen ja jäätikön muovatessa pehmeää pohjaa. Vihaslahti on jo merestä irti kuroutunut kluuvi. Vihaslahden luonnonmukaista kehitystä heikentää nk. Suezin kanava, jolla pidetään yllä meriyhteyttä; toisaalta kanava saattaa pitää kluuvia sopivana kasvupaikkana upossarpiolle. Keihäslahti on suojainen laaja lahti.
Alueen metsät vaihtelevat rehevyydeltään karuista dyynimänniköistä reheviin kosteisiin lehtoihin; pienialaisesti esiintyy myös luhtia.
Alueella kasvaa uhanalaisia lajeja, ja varsinkin Vihaslahti on erittäin monipuolinen kasvillisuutensa puolesta. Alueella on yksi Suomen eteläisimmistä upossarpioesiintymistä. Alueella tavataan myös ruijanesikko (Primula sibirica) -ryhmään kuuluvia lajeja sekä kotoperäisiä lajeja.
Alueen vesi- ja rantalinnusto on hyvin runsaslajinen monipuolisten biotooppien vuoksi. Linnustoon kuuluu sekä karujen hietikoiden että rehevien lintuvesien lajeja. Alueella on pesinyt 2000-luvulla vähintään 35 kosteikoille ominaista lintulajia. Pesivään ja muutolla levähtävään lintulajistoon sisältyy useita valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja.
Alueen luonne ja merkitys
Maankohoamisrannikon luontotyypit ovat alueella edustavia, melko luonnontilaisia ja niiden kasvillisuus on monipuolinen. Alue liittyy lännessä suoraan geomorfologisesti erittäin arvokkaaseen ja luontotyyppinä suojeltuun Vihaspauhan dyynialueeseen ja idässä on yhteys Maristonpakkojen Natura-alueen metsäisten dyynien alueelle. Yhdessä ne muodostavat harvinaisen, täydellisen dyynien sukkessiosarjan. Lisäksi alueella esiintyy merkittävästi maankohomisrannikon primäärisukkessiometsiä, jotka jatkuvat saumatta viereiselle Maristonpakkojen Natura-alueelle vaihettuen dyynimetsiksi.
Vihas-Keihäslahdella sijaitseva rantaniitty on yksi seudun laajimmista. Alue on hyvin tärkeä uhanalaisen upossarpion levinneisyysalueen kannalta; esiintymä on lajin eteläisimpiä. Alueen kasvillisuuden monipuolisuus on muutenkin merkittävä.
Vihas-Keihäslahden pesimälinnusto on monipuolinen: pesimälajisto koostuu noin 35 kosteikoille ominaisesta lintulajista, joista suojelun kannalta merkittävimpiä ovat tukkasotka, jouhisorsa, heinätavi, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku ja suokukko. Pesimäaikaiseen lajistoon kuuluvat myös pikkutiira ja lapinsirri. Muuttokausien aikana alueella levähtää merkittäviä määriä sorsalintuja ja kahlaajia.
Rantojen kasvillisuus on ollut uhattuna perinteisen laidunnuksen vähentymisen vuoksi; nyt Vihasniityn merenrantaniitty on hoidossa ja sen pinta-ala on kasvanut. Keihäsojan kautta tuleva hajakuormitus rehevöittää aluetta.
Peruste D kohdan 3.3.lajeille: suolasara, merisara, suolasänkiö, tuppivita, merihanhikki, meripeltovalvatti ja merikohokki ovat ruijanesikkoryhmän (Primula sibirica- ryhmän) lajeja, pohjanlahdenlauha, suolasänkiö ja tuppivita ovat Suomen vastuulajeja. Muut mainitut lajit ovat tyypillisiä tai seurattavia, harvinaistuneita lajeja.
Alueen suojelun tavoitetila:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, alueen käyttöä ohjaamalla ja hoitotoimenpitein. Luontotyypin, lajin ja populaation määrää lisätään ja elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Vihas-Keihäslahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.
Lintuvesisuojeluohjelma-alueen luoteispuolella sekä ohjelma-alueiden välillä on lisätty alueita. Vihas-Keihäslahden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.
Vihas-Keihäslahden alue on suojeltu yksityisenä luonnonsuojelualueena vuonna 1997.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 9030 | maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät | 30 |
| 1150 | rannikon laguunit | 20.42 |
| 1160 | laajat matalat lahdet | 16.27 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 47.6 |
| 2180 | atlanttisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit | 2.89 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 3 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 10 |
| 9070 | fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet | 6 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A157 | punakuiri | Limosa lapponica |
| A156 | mustapyrstökuiri | Limosa limosa |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A075 | merikotka | Haliaeetus albicilla |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A885 | pikkutiira | Sternula albifrons |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A048 | ristisorsa | Tadorna tadorna |
| 1940 | upossarpio | Alisma wahlenbergii |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A145 | pikkusirri | Calidris minuta |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A144 | pulmussirri | Calidris alba |
| A466 | etelänsuosirri | Calidris alpina schinzii |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |