Vassorfjärden
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Vassorfjärden-Österfjärden- laaja Kyrönjoen suistoalue. Joki laajenee mereen laskiessaan yli kymmenen kilometriä pitkäksi mutkittelevaksi sisälahdeksi. Joen mukanaan tuoman aineksen vuoksi vesialue on varsin matala lähes koko lahdella. Tästä syystä varsinkin ruoikkovyöhyke on harvinaisen laaja. Järviruoko- ja kaislakasvustot voivat olla kymmenien hehtaarien suuruisia. Joen tuoman aineksen ja maankohoamisen vuoksi kasvillisuus muuttuu jatkuvasti. Linnusto on monipuolinen ja lajisto edustava. Alueella on tavattu useita harvinaisuuksia. Runsaimmat ryhmät ovat vesilinnut ja kahlaajat. Erityismaininnan ansaitsee monilajinen ja suuri lokkiyhdyskunta. Suistolla on suuri merkitys myös muutonaikaisena levähdysalueena. Tunnusomaisia pysähtyjiä ovat mm. joutsenet. Myös sulkasadon ajaksi alueelle saapuu satoja vesilintuja.
Suisto on edelleen arvokkaimpia lintuvesiämme, vaikka Vassorfjärdenillä ja Österfjärdenillä tehdyt pengerrykset ovat pienentäneet aluetta useita satoja hehtaareita. Pengerrysalueilta tulevat happamat alunavedet ovat tappaneet talvisin kasvillisuuttakin laajoilta alueilta. Erityisesti happamat vedet ovat heikentäneet suistoalueen aiemmin hyvin huomattavaa kalataloudellista merkitystä. Valtatie sivuaa Vassorfjärdenin etelälaitaa. Varsinkin Vassorfjärdenin itäranta on suureksi osaksi rakennettu.
Alueen luonne ja merkitys
Yksi Suomen laajimpia ja kansainvälisesti arvokas suistoalue. Monipuolinen ja edustava pesimälinnusto. Suuri merkitys muutonaikaisena levähdys- ja sulkimisalueena.
Pengerrysalueilta pumpattavat happamat vedet ovat muuttaneet varsinkin Vassorfjärdenin vesiekosysteemiä huomattavasti ja estävät luontaista sukkessiota lahdella. Ruoppaukset ja massojen läjitys voivat heikentää alueen suojeluarvoja.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
- luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Kansainvälisesti arvokkaaksi luokiteltu lintuvesiensuojeluohjelman kohde.
Toteuttaminen: Rauhoitetaan yksityismaan luonnonsuojelualueena omistajien kanssa sovittavin rauhoitussäännöin. Ranta-alueita voidaan hankkia valtiolle vapaaehtoisin kaupoin.
Kohteen liittäminen Natura 2000 -verkostoon ei estä tulvantorjunnan kannalta välttämättömiä ruoppauksia, mikäli ne toteutetaan siten, että alueen luonnonarvojen säilymistä ei vaaranneta. Suojelutavoittet eivät estä veneväylien kunnossapitoa vesilain säännösten mukaisesti.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1130 | jokisuistot | 1329 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 6.96 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 235 |
| 9030 | maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät | 121 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 36.2 |
| 9070 | fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet | 0.86 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 24.3 |
| 91D0 | puustoiset suot | 17.3 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A157 | punakuiri | Limosa lapponica |
| A075 | merikotka | Haliaeetus albicilla |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A885 | pikkutiira | Sternula albifrons |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| A141 | tundrakurmitsa | Pluvialis squatarola |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A048 | ristisorsa | Tadorna tadorna |
| A072 | mehiläishaukka | Pernis apivorus |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A169 | karikukko | Arenaria interpres |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A042 | kiljuhanhi | Anser erythropus |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A147 | kuovisirri | Calidris ferruginea |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A144 | pulmussirri | Calidris alba |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A197 | mustatiira | Chlidonias niger |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |