Vanjärvi, Märjäntienmäki ja Laukkamäki

Alueen kuvaus

Vihdin luoteisosassa sijaitseva kolmiosainen Naura 2000 -alue, joka koostuu Vanjärven lintujärvestä sekä Märjäntienmäen ja Laukkamäen kallio- ja lehtoalueista.



Vanjärvi on kumpuilevan peltomaiseman keskellä sijaitseva Vanjoen laajentuma. Märjäntienmäki puolestaan kohoaa jyrkkärinteisenä 65 metriä järvenpinnan yläpuolelle ja rajaa avointa maisemaa. Vanjoen laakson kulttuurimaisema on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnössä. Laukkamäki puolestaan sijaitsee edellisistä osa-alueista kaakkoon ja rajaa Kirkkojärven peltomaisemaa.



Vanjärvi on hyvin rehevä järvi, jonka ympärillä on laajat vesikasvillisuus- ja niittyvyöhykkeet. Veden laatua heikentää lähinnä maatalouden hajakuormitus. Vanjoki ei enää virtaa järven läpi, vaan sivuaa järveä länsipuolella. Vanjärven tilaa on parannettu vuosina 2011-2013 toteutetulla kunnostushankkeella, jossa Vanjoen päävirtama ohjattiin pohjapadolla kulkemaan uudelleen Vanjärven kautta, järven pintaa nostettiin ja lisäksi järvelle ruopattiin lisää avovesialuetta.



Märjäntienmäki on länsirinteeltään jyrkänteinen kallio, jonka jyrkänteen juurella on rehevä lehto. Kalliokasvillisuus on monilajista ja edustavaa. Alue on kalliokiipeilijöiden suosiossa. Kiipeily on uhka jyrkänteen arvokkaalle kasvillisuudelle. Kallion kivilajit ovat pääasiassa pyrokseenigneissi ja kiillegneissi.



Laukkamäki on kivilajiltaan mikrokliinigraniittia ja pyrokseenigneissiä. Etenkin kallion lounaisjyrkänne aluslehtoineen on kasvillisuudeltaan hyvin arvokas.

Alueen luonne ja merkitys

Alue muodostaa arvokkaan luontokokonaisuuden, jossa on useita edustavia ja lajistoltaan merkittäviä luontotyyppejä.



Vanjärvi



Vanjärvi on valtakunnallisesti, jopa kansainvälisesti arvokas lintujärvi, jonka lintulajimäärä suhteessa pinta-alaan on huomattavan korkea. Alueen linnustoon kuuluu parhaiden lintuvesiemme lajeja kuten pikku-uikku, mustakurkku-uikku, harmaasorsa, jouhisorsa, heinätavi, harmaahaikara ja luhtahuitti.



Järvi on erittäin merkittävä myös lintujen kevätmuuton aikaisena levähdyspaikkana. Se sijaitsee Hankoniemeltä Pohjanpitäjänlahden kautta sisämaahan suuntautuvan vesi- ja kahlaajalintujen muuttoreitin varrella. Huhtikuun alussa järven rannat avautuvat jäästä yleensä muita järviä aiemmin. Parhaina päivinä järvellä voi lepäillä yli tuhat puolisukeltajasorsaa ja yli sata joutsenta sekä satoja kahlaajia, kuten liroja ja suokukkoja.



Märjäntienmäki



Märjäntienmäki on hyvin edustava keskiravinteinen silikaattikallio, jonka jyrkänteisellä länsirinteellä kasvaa vaateliaita sammal- ja putkilokasvilajeja, esim. uhanalainen luutasammal, useita kalkinsuosijasammalia kuten kielikellosammal sekä kallioketojen lajeja kuten kangasajuruoho.



Kalliojyrkänteen ja paikallistien välissä on hyvin edustava lehto, josta osa voidaan luokitella raviini- ja rinnelehdoksi, koska pääpuulaji on metsälehmus. Raviini- ja rinnelehdot ovat Suomessa hyvn harvinaisia.

Pensas- ja kenttäkerroksen lehtokasvillisuuteen kuuluvat kaikki edustavien kallionaluslehtojen lajit, joista tyypillisimpiä ovat lehto-orvokki, mustakonnanmarja, lehtokuusama ja imikkä. Jyrkänteen juurella on louhikkoa, jossa viihtyy mm. lehtopalsami.

Lehdon puusto on pääasiassa melko iäkästä, ja lahoa lehtipuuta on varsin runsaasti.



Laukkamäki



Myös Laukkamäki on hyvin edustava keskiravinteinen silikaattikallio. Etenkin lounaisjyrkänteen kalliokedoilla kasvaa vaateliaita lajeja kuten ketokäenminttua, kangasajuruohoa ja sisämaassa harvinaista ruoholaukkaa. Kallion laella esiintyy harvinaisehkoa kalliotuhkapensasta.



Lounaisjyrkänteen juurella on erittäin edustava lehto, joka voidaan luokitella Suomessa harvinaiseksi raviini- ja rinnelehdoksi. Puuston muodostavat pääasiassa lehtipuut kuten uhanalainen vuorijalava, saarni ja vaahtera. Puustossa on myös lahopuuta. Vaateliaista lehtolajeista esiintyy mm. pähkinäpensasta, jänönsalaattia ja lehto-orvokkia.



Laukkamäen alueelta on tavattu myös valtakunnallisesti uhanalaisia sammallia, kuten turrisammal ja maksasammaliin kuuluva haprakarvesammal . Alueen jäkälä- ja sammallajisto on kokonaisuudessaan edustava sisältäen mm. seuraavat lajit: runkokarvesammal, kalliovelhonsammal, töppösammal, oravisammal, kivikutrisammal. Kiilto-omenasammal, sammaljäkälä, vainiokultajäkälä, kääpiötinajäkälä, suomulimijäkälä, jauherustojäkälä, rikkiruskeinen ja varjoneulajäkälä.



Vanjärvi saattaa kesäisin olla varsin vähävetinen, minkä vuoksi sen umpeenkasvu on mahdollista. Se tulisi yksipuolistamaan alueen pesimälinnustoa.



Märjäntienmäen jyrkkä länsirinne on suosittu kalliokiipeilykohde. Kiipeilytoiminta kuluttaa herkästi vaurioituvaa suojelullisesti arvokasta kasvillisuutta.



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: - alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä; -luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alueen eri osien suojelun toteutuksessa käytetään useita eri keinoja.



Vanjärvi



Vanjärvi rantasoistumineen ja -niittyineen kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Natura-alueen toteutuskeino täällä on vesilaki ja/tai luonnonsuojelulaki. Rantaniittyjen hoitoa voidaan edistää myös mahdollisesti maatalouden ympäristötuen avulla.



Märjäntienmäki



Märjäntienmäki on todettu ympäristöministeriön teettämässä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Natura-alueen toteutuskeino on täällä pääasiassa maa-aineslaki, jolla säädellään maa-aineksen ottoa.



Arvokkain osa jyrkänteestä ja sen alapuolisesta rinnelehdosta (n. 6,5 ha) toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisena luonnonsuojelualueena.



Laukkamäki



Laukkamäki on todettu on todettu ympäristöministeriön teettämässä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Natura-alueen toteutuskeino on täällä maa-aineslaki, jolla säädellään maa-aineksen ottoa.



Laukkamäen lounaisosa (n. 3 ha) on jo suojeltu yksityismaan luonnonsuojelualueena. Natura-alueen perustaminen ei muuta luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiä.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit