Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Vanhaneva

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0800039
Pinta-ala
334 ha
Alueet
Lappajärvi
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Vanhaneva kuuluu eksentrisiin kermikeitaisiin, jossa kermit ja kuljut vuorottelevat. Kermit ovat suhteellisen korkeita ja kuivia, kuljut taas vetisiä osittain hyvinkin suuria ja syviä, ollen paikoin ylipääsemättömiä. Sadevesiallikoita on runsaasti. Vanhaneva on suona pitkänomainen ja sen korkein keskusta on suon pohjoisosassa. Suon laitaosien rämeet on ojitettu, mutta avosuon maisemakuva on hyvin säilynyt.



Vallitsevimmat kasvillisuustyypit ovat rahkaneva ja -räme. Kuljut ovat pääosin kasvillisuuspeitteisiä, kenttäkerroksessa kasvaa mutasara, pullosara, tupasvilla ja leväkkö. Pohjakerroksessa on kuljunrahkasammalta ja silmäkerahkasammalta. Kermit ovat rahkarämettä, osin isovarpuista rämettä, jolla kasvaa harvakseltaan kitukasvuista mäntyä ja jokunen rauduskoivu. Kenttäkerroksen muodostavat kermeillä pääosin kanerva, variksenmarja, suokukka ja vaivaiskoivu. Pohjakerroksessa on ruskeaa rahkasammalta sekä harmaata poronjäkälää ja silmäkerahkasammalta. Suon itälaidalla on varsinaista saranevaa, jolla kasvaa lähes yksinomaan pullosaraa. Vanhanevan reunoilla on pääosin rahkanevaa joka on hyvin kuivaa ja karua. Reunimmaisista isovarpurämeistä on ojituksen vuoksi osittain kehittynyt muuttumia. Suon keskiosassa sijaitseva, varttuvaa männikköä kasvava Kirkkosaari on ainoa suojeluehdotukseen kuuluva kivennäismaa.

Alueen luonne ja merkitys

Vanhaneva on reunasoidensa ojituksista huolimatta edelleenkin edustava keidassuo, jolla on pohjoisosiensa komeiden allikoiden vuoksi erityistä merkitystä lintusuona. Keidassuoksi alue on melko pohjoinen, mikä antaa sille erityisarvoa.



Suo on linnustoltaan arvokas ja alueella pesii melko runsas kahlaajalajisto. Muuttoaikana on tavattu myös harvinaisempia lajeja, mm. vesipääsky, jouhisorsa, lapasotka ja metsähanhi.



Kohdan 3.3. koodilla D merkityt lintulajit: paikallisesti merkittäviä lajeja.

Ainoastaan suon keskiosa on säästynyt ojitukselta. Suon reunalaiteet ovat kohtalaisen vahvasti muuntuneita, ennallistaminen vaatisi niin ojien tukkimista kuin puuston poistamista.



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpein

.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Vanhaneva kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan sekä pohjoismaiden biotooppien suojeluohjelmaan ja kansainvälisesti tärkeään kahlaajalinnuston elinympäristöjen project MAR-suojeluohjelmaan.



Toteuttaminen: Rauhoitetaan asetuksella valtion maan luonnonsuojelualueena.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
7110 keidassuot 310
91D0 puustoiset suot 33

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A179 naurulokki Larus ridibundus
A861 suokukko Calidris pugnax
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A127 kurki Grus grus
A001 kaakkuri Gavia stellata
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A166 liro Tringa glareola
A193 kalatiira Sterna hirundo
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A220 viirupöllö Strix uralensis
A054 jouhisorsa Anas acuta
A039 metsähanhi Anser fabalis
A104 pyy Bonasa bonasia

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.

Julkaisija

ELY-keskukset