Vanhaneva
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Vanhaneva kuuluu eksentrisiin kermikeitaisiin, jossa kermit ja kuljut vuorottelevat. Kermit ovat suhteellisen korkeita ja kuivia, kuljut taas vetisiä osittain hyvinkin suuria ja syviä, ollen paikoin ylipääsemättömiä. Sadevesiallikoita on runsaasti. Vanhaneva on suona pitkänomainen ja sen korkein keskusta on suon pohjoisosassa. Suon laitaosien rämeet on ojitettu, mutta avosuon maisemakuva on hyvin säilynyt.
Vallitsevimmat kasvillisuustyypit ovat rahkaneva ja -räme. Kuljut ovat pääosin kasvillisuuspeitteisiä, kenttäkerroksessa kasvaa mutasara, pullosara, tupasvilla ja leväkkö. Pohjakerroksessa on kuljunrahkasammalta ja silmäkerahkasammalta. Kermit ovat rahkarämettä, osin isovarpuista rämettä, jolla kasvaa harvakseltaan kitukasvuista mäntyä ja jokunen rauduskoivu. Kenttäkerroksen muodostavat kermeillä pääosin kanerva, variksenmarja, suokukka ja vaivaiskoivu. Pohjakerroksessa on ruskeaa rahkasammalta sekä harmaata poronjäkälää ja silmäkerahkasammalta. Suon itälaidalla on varsinaista saranevaa, jolla kasvaa lähes yksinomaan pullosaraa. Vanhanevan reunoilla on pääosin rahkanevaa joka on hyvin kuivaa ja karua. Reunimmaisista isovarpurämeistä on ojituksen vuoksi osittain kehittynyt muuttumia. Suon keskiosassa sijaitseva, varttuvaa männikköä kasvava Kirkkosaari on ainoa suojeluehdotukseen kuuluva kivennäismaa.
Alueen luonne ja merkitys
Vanhaneva on reunasoidensa ojituksista huolimatta edelleenkin edustava keidassuo, jolla on pohjoisosiensa komeiden allikoiden vuoksi erityistä merkitystä lintusuona. Keidassuoksi alue on melko pohjoinen, mikä antaa sille erityisarvoa.
Suo on linnustoltaan arvokas ja alueella pesii melko runsas kahlaajalajisto. Muuttoaikana on tavattu myös harvinaisempia lajeja, mm. vesipääsky, jouhisorsa, lapasotka ja metsähanhi.
Kohdan 3.3. koodilla D merkityt lintulajit: paikallisesti merkittäviä lajeja.
Ainoastaan suon keskiosa on säästynyt ojitukselta. Suon reunalaiteet ovat kohtalaisen vahvasti muuntuneita, ennallistaminen vaatisi niin ojien tukkimista kuin puuston poistamista.
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpein
.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Vanhaneva kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan sekä pohjoismaiden biotooppien suojeluohjelmaan ja kansainvälisesti tärkeään kahlaajalinnuston elinympäristöjen project MAR-suojeluohjelmaan.
Toteuttaminen: Rauhoitetaan asetuksella valtion maan luonnonsuojelualueena.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 7110 | keidassuot | 310 |
| 91D0 | puustoiset suot | 33 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A220 | viirupöllö | Strix uralensis |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.