Vahtisuo ja lähistön vanhat metsät
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Monipuolinen kohde, joka sisältää edustavia, pääosin kuusivaltaisia metsiä (Iso Viitamäki, Riitamäki ja Salmenlehto) sekä aapasuota (Vahtisuo-Salmensuo).
Itäisin kohde, Kölkänjärven pohjois- ja itärannalla sijaitseva Riitamäki on pääosin tuoreen kankaan kuusikkoa, jonka joukossa on paikoin runsaasti suuria koivuja sekä yksittäin vanhoja raitoja ja haapoja. Katajaa on rinteessä runsaasti. Rannassa on nuorta, halk. 10-15 cm paksuista haapaa ja raitaa ryhmittäin. Rinteen päällä on kuusen joukossa on ylispuumäntyjä. Puuston rakenne on hyvä ja erilatvuksinen. Kuusi- ja koivumaapuuta on paikoin runsaasti, koivu- ja haapapökkelöitä on yksittäin. Eteläkärjestä ja länsiosasta alue on soistunut, länsiosan soistuma on lähinnä muurainkorpea, paikoin metsäkortekorpea ja isovarpurämettä. Eteläosassa on vaivaiskoivuvaltaista isovarpurämettä.
Iso Viitamäki on ympäristöään paljon korkeammalla oleva mäki kuusivaltaista, mänty-ylispuustoista tuoreen kankan metsää. Paikoin on jäkäläisiä laikkuja, paikoin rehevämpää. Etenkin rinteen päällä mäntyä on vallitsevassa latvuskerroksessa runsaasti; osa männyistä on kilpikaarnaistuvia ja palokoroisia. Koivua on joukossa noin 10 %, hyvin järeitä haapoja ja monihaaraisia, lahoavia raitoja on rinteillä myös runsaasti. Muutamin paikoin lounaisrinteellä on rehevämmän kasvillisuuden laikkuja, joissa kasvaa mm. maariankämmekkää, valkolehdokkia ja pussikämmekkää. Alueen lahopuusto on varsin monipuolista. Maapuuta on etenkin alarinteillä runsaasti: vanhojen, järeiden kelomaapuiden lisäksi on järeää haapamaapuuta sekä jonkin verran koivu- ja kuusimaapuuta. Suuria keloja on pystypuina harvakseltaan. Koivu- ja haapapökkelöitä on runsaasti, ja osa niistä on hyvin järeitä. Myös lahoavaa raitaa on siellä täällä. Raidankeuhkojäkälää on useilla raidoilla.
Vahtisuo-Salmensuon lounaisreunaan rajautuu kapea vanhan metsän kohde Salmenlehto, joka on keskeltä avohakattu. Etenkin pohjoisempi alue on edustavaa vanhaa kuusivaltaista metsää, jonka seassa on järeitä ylispuumäntyjä. Vanhoja, järeitä koivuja ja haapoja on runsaasti ja myös vanhoja raitoja kasvaa yksittäin koko alueella. Kuusi-, koivu- ja raitamaapuuta on vaihtelevasti koko alueella. Eteläisempi Salmenlehdon alue on puustoltaan nuorempaa kuin pohjoisempi. Maapuuta on niukemmin, eikä aikaisemman puusukupolven mäntyjä ole lainkaan. Lehtipuustoa on kuitenkin kuusen joukossa ja erityisesti raidan osuus on huomattava.
Vahtisuo-Salmensuo on pääosin oligotrofista aapasuota. Puoliksi rauhoitetun, linnustoltaan arvokkaan Vahtisuon kasvillisuus on suon keskiosissa märkää, välipintaista lyhytkorsinevaa, jossa valtalajeina kasvaa leväkköä, rahkasaraa ja tupasluikkaa. Paikoitellen on myös siniheinää, suon reunoilla lisäksi katajaa. Rimpipintojen ympäristössä kasvaa mm. järvikortetta. Itäosan Vahtilampien ympäristö on vaivaiskoivu-, vaivero- ja juolukkavaltaista rämettä.
Välittömästi Vahtisuon länsipuolella sijaitseva Salmensuo on suurimmaksi osaksi oligotrofista, pienialaisesti mesotrofista avointa lyhytkorsi- ja saranevaa, vaihettuen reunoilla sararämeeksi. Suon keskiosan laajoissa rimmissä ja niiden välisillä jänteillä kasvaa mesotrofian ja luhtaisuuden ilmentäjinä mm. siniheinää, järvikortetta, paatsamaa ja tähtisaraa sekä runsaasti leväkköä, raatetta, pullo-, jouhi- ja mutasaraa. Korkeusero Vahtisuolle on lähes kymmenen metriä, ja Salmensuolta Vahtisuolle virtaava puro kerääkin valumavesiä Salmensuolta. Puron varren sararämeellä ja alajuoksun saranevalla tavataan runsaasti luhtaisuutta ja mesotrofiaa ilmentäviä lajeja: siniheinää, katajaa, paatsamaa, kurjenjalkaa, järvikortetta ja suursaroja. Alueellisesti uhanalaista rimpivihvilää ja hoikkavillaa kasvaa runsaasti Vahtisuonniityn pohjoispuolen puronvarsinevalla. Salmensuon metsäsaarekkeet ovat tiheää sekapuustoista taimikkoa.
Alueen luonne ja merkitys
Kuusivaltaista vanhaa metsää, aapasoita, puustoista suota ja humuspitoisia lampia sisältävä edustava kokonaisuus. Vahtisuolla on arvokas linnusto.
Vahtisuo-Salmensuo on lähes kauttaaltaan ojitusten ympäröimä, ja vaikka ojat ainakin Salmensuon luoteispuolella ovat vanhoja ja suo vaikuttaa vesitaloudeltaan luonnontilaiselta, ovat ojitukset epäilemättä vaikuttaneet suon vesitalouteen.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys sekä luontotyyppien elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamistoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Riitamäki, Iso Viitamäki ja Salmenlehto ovat vanhojen metsien suojeluohjelman kohteita. Vahtisuo-Salmensuo on osittain rauhoitettu ja osittain soidensuojelun perusohjelman kohde. Koko alue toteutetaan luonnonsuojelulailla.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 0.68 |
| 7310 | aapasuot | 300.8 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 82 |
| 91D0 | puustoiset suot | 27 |