Uudenkaupungin saaristo
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Alueen kallioperän kivilajit ovat kiilleliuske ja dioriitti. Myös emäksisiä kivilajeja ja kalkkijuonia esiintyy. Paljaat silokalliot ovat yleisiä, sillä moreenipeite on ohutta ja huuhtoutunutta. Uudenkaupungin seudun asutus- ja teollisuusjätevesistä huolimatta veden laatu ulkosaaristovyöhykkeessä on lähes luonnontilainen, mikä johtuu ilmeisesti sisäsaariston kyvystä pidättää jätevesiä. Alueen eteläosan Vekara ja Putsaari ovat luonnoltaan mielenkiintoisia saaria. Vekaran kallioperässä on emäksisiä kivilajeja. Saarissa on vanhempaa asutusta. Kajakulman saarella on pieniä makeanveden lampia, kuusimetsiä ja nummia. Uudenkaupungin saaristossa pesii monipuolinen ja runsas saaristolinnusto. Runsain laji on haahka, mutta myös riskilä ja lapintiira esiintyvät runsaina.
Alueen luonne ja merkitys
Alue on monipuolinen. Puhtaan meren sekä pohjan rakenteen ja mataluuden ansiosta rakkolevät voivat hyvin ja muodostavat poikkeuksellisen laajoja valleja ulkosaarten rannoille. Ulkosaariston kedot ovat edustavia. Uudenkaupungin saaristovyöhykkeet ovat Selkämeren laajimpia. Kohde on tärkeä saaristolinnuston pesimäalueena ja muutonaikaisena levähdysalueena. Kasvilajisto on monipuolinen. Vekaralla ja Putsaaressa on useita valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia kasveja (mm. noidanlukot 4 lajia). Vekaralla mänty ja kuusi muodostavat metsiköitä kauempana kummankin lajin mereisestä metsänrajasta kuin missään muualla. Putsaaressa sijaitsee valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Ruonanjärven Rantalehdon hakamaan ja niityn kokonaisuus, jolla on erityistä merkitystä useiden eteläisten lehto-ja perinnebiotoopilajien pohjoisimpana esiintymispaikkana. Maisemallisesti alue muodostaa arvokkaan kokonaisuuden. Alueella kasvavat valtakunnallisesti uhanalaiset saunionoidanlukko (Botrychium matricariifolium) ja suikeanoidanlukko (Botrychium lanceolatum) sekä ahonoidanlukko (Botrychium multifidum) ja pohjannoidanlukko (Botrychium boreale).
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen kohdissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.
- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.
- Luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
- Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Alue kuuluu suurelta osin rantojensuojeluohjelmaan. Useimmat kohdealueen saarista kuuluvat valtiolle ja ovat suojeltuja. Lamminjärvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. Yksityisistä alueista suurin osa on varattu osayleiskaavassa luonnonsuojelutarkoitukseen. Ruonanjärven lehto kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan.
Alue toteutetaan luonnonsuojelulailla, kaavalla/rakennuslailla ja vesilailla.
Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1150 | rannikon laguunit | 257.9 |
| 1170 | riutat | 2987 |
| 1220 | kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus | 17.5 |
| 1230 | atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot | 155 |
| 1620 | itämeren boreaaliset luodot ja saaret | 600 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 21.27 |
| 1640 | itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta | 0.1 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.1 |
| 4030 | eurooppalaiset kuivat nummet | 6.6 |
| 6270 | fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt | 2.8 |
| 6280 | alvarit ja kalkkivaikutteiset kalliokedot | 0.1 |
| 6430 | kostea suurruohokasvillisuus | 0.1 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 13.5 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 87.6 |
| 8230 | kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii) | 0.1 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 600 |
| 9020 | fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät | 0.3 |
| 9030 | maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät | 27.3 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 20 |
| 9070 | fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet | 1 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 1.2 |
| 91D0 | puustoiset suot | 10 |
| 1210 | rantavallien yksivuotinen kasvillisuus | 2.5 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A048 | ristisorsa | Tadorna tadorna |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A063 | haahka | Somateria mollissima |
| A307 | kirjokerttu | Sylvia nisoria |
| 6307 | itämerennorppa | Pusa hispida botnica |
| 1364 | halli | Halichoerus grypus |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A169 | karikukko | Arenaria interpres |
| A200 | ruokki | Alca torda |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A215 | huuhkaja | Bubo bubo |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A466 | etelänsuosirri | Calidris alpina schinzii |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A202 | riskilä | Cepphus grylle |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.