Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Uudenkaupungin saaristo

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0200072
Pinta-ala
56992 ha
Alueet
Uusikaupunki, Pyhäranta
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Alueen kallioperän kivilajit ovat kiilleliuske ja dioriitti. Myös emäksisiä kivilajeja ja kalkkijuonia esiintyy. Paljaat silokalliot ovat yleisiä, sillä moreenipeite on ohutta ja huuhtoutunutta. Uudenkaupungin seudun asutus- ja teollisuusjätevesistä huolimatta veden laatu ulkosaaristovyöhykkeessä on lähes luonnontilainen, mikä johtuu ilmeisesti sisäsaariston kyvystä pidättää jätevesiä. Alueen eteläosan Vekara ja Putsaari ovat luonnoltaan mielenkiintoisia saaria. Vekaran kallioperässä on emäksisiä kivilajeja. Saarissa on vanhempaa asutusta. Kajakulman saarella on pieniä makeanveden lampia, kuusimetsiä ja nummia. Uudenkaupungin saaristossa pesii monipuolinen ja runsas saaristolinnusto. Runsain laji on haahka, mutta myös riskilä ja lapintiira esiintyvät runsaina.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on monipuolinen. Puhtaan meren sekä pohjan rakenteen ja mataluuden ansiosta rakkolevät voivat hyvin ja muodostavat poikkeuksellisen laajoja valleja ulkosaarten rannoille. Ulkosaariston kedot ovat edustavia. Uudenkaupungin saaristovyöhykkeet ovat Selkämeren laajimpia. Kohde on tärkeä saaristolinnuston pesimäalueena ja muutonaikaisena levähdysalueena. Kasvilajisto on monipuolinen. Vekaralla ja Putsaaressa on useita valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia kasveja (mm. noidanlukot 4 lajia). Vekaralla mänty ja kuusi muodostavat metsiköitä kauempana kummankin lajin mereisestä metsänrajasta kuin missään muualla. Putsaaressa sijaitsee valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Ruonanjärven Rantalehdon hakamaan ja niityn kokonaisuus, jolla on erityistä merkitystä useiden eteläisten lehto-ja perinnebiotoopilajien pohjoisimpana esiintymispaikkana. Maisemallisesti alue muodostaa arvokkaan kokonaisuuden. Alueella kasvavat valtakunnallisesti uhanalaiset saunionoidanlukko (Botrychium matricariifolium) ja suikeanoidanlukko (Botrychium lanceolatum) sekä ahonoidanlukko (Botrychium multifidum) ja pohjannoidanlukko (Botrychium boreale).



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen kohdissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita:



- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

- Luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

- Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu suurelta osin rantojensuojeluohjelmaan. Useimmat kohdealueen saarista kuuluvat valtiolle ja ovat suojeltuja. Lamminjärvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. Yksityisistä alueista suurin osa on varattu osayleiskaavassa luonnonsuojelutarkoitukseen. Ruonanjärven lehto kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan.



Alue toteutetaan luonnonsuojelulailla, kaavalla/rakennuslailla ja vesilailla.



Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1150 rannikon laguunit 257.9
1170 riutat 2987
1220 kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 17.5
1230 atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot 155
1620 itämeren boreaaliset luodot ja saaret 600
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 21.27
1640 itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta 0.1
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 0.1
4030 eurooppalaiset kuivat nummet 6.6
6270 fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 2.8
6280 alvarit ja kalkkivaikutteiset kalliokedot 0.1
6430 kostea suurruohokasvillisuus 0.1
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 13.5
8220 kasvipeitteiset silikaattikalliot 87.6
8230 kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii) 0.1
9010 boreaaliset luonnonmetsät 600
9020 fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät 0.3
9030 maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät 27.3
9050 boreaaliset lehdot 20
9070 fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 1
9080 fennoskandian metsäluhdat 1.2
91D0 puustoiset suot 10
1210 rantavallien yksivuotinen kasvillisuus 2.5

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A127 kurki Grus grus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A066 pilkkasiipi Melanitta fusca
A065 mustalintu Melanitta nigra
A767 uivelo Mergellus albellus
A179 naurulokki Larus ridibundus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A048 ristisorsa Tadorna tadorna
A166 liro Tringa glareola
A894 räyskä Hydroprogne caspia
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A277 kivitasku Oenanthe oenanthe
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A063 haahka Somateria mollissima
A307 kirjokerttu Sylvia nisoria
6307 itämerennorppa Pusa hispida botnica
1364 halli Halichoerus grypus
1910 liito-orava Pteromys volans
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A169 karikukko Arenaria interpres
A200 ruokki Alca torda
A856 heinätavi Spatula querquedula
A215 huuhkaja Bubo bubo
A045 valkoposkihanhi Branta leucopsis
A062 lapasotka Aythya marila
A466 etelänsuosirri Calidris alpina schinzii
A104 pyy Bonasa bonasia
A202 riskilä Cepphus grylle
A236 palokärki Dryocopus martius

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset