Teutjärven ja Suvijärven lintuvedet
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Natura-alue on kaksiosainen lintuvesialue, joka sijaitsee Ruotsinpyhtään ja Elimäen rajalla. Pohjoisempi Teutjärvi on pyöreähkö, laakearantainen järvi, joka sijaitsee Teutjoen suulla. Teutjärven vedet laskevat kapeata Niemistönsalmea pitkin etelään Suvijärveen, joka on osa Kymijoen läntistä haaraa. Natura-alueeseen kuuluu Suvijärven rehevä pohjoisosa.
Järvissä on laajat kasvillisuusvyöhykkeet. Järviruoko on valtalajina. Upos- ja kelluslehtisiä kasveja esiintyy järvellä samean veden takia hyvin niukasti. Avovesialueella kasvaa saarekkeina järvikaislan ja piurun muodostamia kasvustoja. Teutjärveä on laskettu viimeksi 1960-luvulla. Koko Teutjärveä ja osin Suvijärveä ympäröivät viljelykset. Kumpaakin järveä reunustavat tiheät pensaikot. Rannat ovat lähes rakentamattomat, vain Teutjärven koillisrannalla on pari rakennusta.
Järvet ovat lintuvesiensuojeluohjelmassa luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi. Sekä pesivä että muuttoaikoina levähtävä linnusto on runsas. Etenkin ruovikkolajeja pesii runsaasti, ja joukossa on harvinaisuuksia. Myös ympäröivät pellot ovat linnuston kannalta tärkeitä.
Alueen luonne ja merkitys
Teutjärvi on tärkeä pesimäpaikka ja muutonaikainen levähdysalue useille lintudirektiivin lajeille. Alueella on vahva pesimäkanta kaulushaikaralla ja ruskosuohaukalla. Järven rantaluhdilla pesivät myös kurki, luhtahuitti ja luhtakana sekä joinakin vuosina suurharvinaisuus niittysuohaukka.
Vesilinnustossa runsain laji on silkkiuikku. Lisäksi vaateliaat heinätavi, lapasorsa, tukkasotka ja punasotka pesivät alueella. Ruovikoiden sekä rantametsien ja -pensaikkojen varpuslinnusto on edustava.
Muuttoaikoina Teutjärvellä ja läheisillä peltoalueilla levähtää suuria määriä metsä- ja valkoposkihanhia, laulujotsenia, vesilintuja ja kahlaajia. Natura-alueen ulkopuolelle jäävät rantapellot ovat myös hyvin tärkeitä harvinaiselle linnustolle. Siellä esiintyy säännnöllisesti peltopyitä, viiriäsiä ja runsaasti ruisrääkkiä.
Linnustollista merkitystä on vähentänyt ranta- ja vesialueiden umpeenkasvu, ojitukset ja vesien perkaaminen.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvatalueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Lähes koko alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Pieniä laajennuksia lintuvesiensuojeluohjelman rajaukseen on tehty Teutjärven itä- ja etelärannalla sekä Suvijärven luoteisrannalla, joissa rantapensaikkoja on otettu mukaan Natura-alueeseen.
Natura-alueen suojelutavoitteet toteutetaan vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla. Vesilaki koskee sellaisia toimenpiteitä vesialueella, jotka vaativat vesioikeuden luvan.
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A084 | niittysuohaukka | Circus pygargus |
| A122 | ruisrääkkä | Crex crex |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A298 | rastaskerttunen | Acrocephalus arundinaceus |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.