Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Teutjärven ja Suvijärven lintuvedet

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0100082
Pinta-ala
568 ha
Alueet
Kouvola, Loviisa
Alueen tyyppi
SPA

Alueen kuvaus

Natura-alue on kaksiosainen lintuvesialue, joka sijaitsee Ruotsinpyhtään ja Elimäen rajalla. Pohjoisempi Teutjärvi on pyöreähkö, laakearantainen järvi, joka sijaitsee Teutjoen suulla. Teutjärven vedet laskevat kapeata Niemistönsalmea pitkin etelään Suvijärveen, joka on osa Kymijoen läntistä haaraa. Natura-alueeseen kuuluu Suvijärven rehevä pohjoisosa.



Järvissä on laajat kasvillisuusvyöhykkeet. Järviruoko on valtalajina. Upos- ja kelluslehtisiä kasveja esiintyy järvellä samean veden takia hyvin niukasti. Avovesialueella kasvaa saarekkeina järvikaislan ja piurun muodostamia kasvustoja. Teutjärveä on laskettu viimeksi 1960-luvulla. Koko Teutjärveä ja osin Suvijärveä ympäröivät viljelykset. Kumpaakin järveä reunustavat tiheät pensaikot. Rannat ovat lähes rakentamattomat, vain Teutjärven koillisrannalla on pari rakennusta.



Järvet ovat lintuvesiensuojeluohjelmassa luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi. Sekä pesivä että muuttoaikoina levähtävä linnusto on runsas. Etenkin ruovikkolajeja pesii runsaasti, ja joukossa on harvinaisuuksia. Myös ympäröivät pellot ovat linnuston kannalta tärkeitä.

Alueen luonne ja merkitys

Teutjärvi on tärkeä pesimäpaikka ja muutonaikainen levähdysalue useille lintudirektiivin lajeille. Alueella on vahva pesimäkanta kaulushaikaralla ja ruskosuohaukalla. Järven rantaluhdilla pesivät myös kurki, luhtahuitti ja luhtakana sekä joinakin vuosina suurharvinaisuus niittysuohaukka.



Vesilinnustossa runsain laji on silkkiuikku. Lisäksi vaateliaat heinätavi, lapasorsa, tukkasotka ja punasotka pesivät alueella. Ruovikoiden sekä rantametsien ja -pensaikkojen varpuslinnusto on edustava.



Muuttoaikoina Teutjärvellä ja läheisillä peltoalueilla levähtää suuria määriä metsä- ja valkoposkihanhia, laulujotsenia, vesilintuja ja kahlaajia. Natura-alueen ulkopuolelle jäävät rantapellot ovat myös hyvin tärkeitä harvinaiselle linnustolle. Siellä esiintyy säännnöllisesti peltopyitä, viiriäsiä ja runsaasti ruisrääkkiä.



Linnustollista merkitystä on vähentänyt ranta- ja vesialueiden umpeenkasvu, ojitukset ja vesien perkaaminen.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvatalueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Lähes koko alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Pieniä laajennuksia lintuvesiensuojeluohjelman rajaukseen on tehty Teutjärven itä- ja etelärannalla sekä Suvijärven luoteisrannalla, joissa rantapensaikkoja on otettu mukaan Natura-alueeseen.



Natura-alueen suojelutavoitteet toteutetaan vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla. Vesilaki koskee sellaisia toimenpiteitä vesialueella, jotka vaativat vesioikeuden luvan.

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A861 suokukko Calidris pugnax
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A127 kurki Grus grus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A084 niittysuohaukka Circus pygargus
A122 ruisrääkkä Crex crex
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A767 uivelo Mergellus albellus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A119 luhtahuitti Porzana porzana
A094 sääksi Pandion haliaetus
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A298 rastaskerttunen Acrocephalus arundinaceus
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A222 suopöllö Asio flammeus
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A054 jouhisorsa Anas acuta
A039 metsähanhi Anser fabalis
A856 heinätavi Spatula querquedula
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A045 valkoposkihanhi Branta leucopsis
A062 lapasotka Aythya marila
A059 punasotka Aythya ferina
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.

Julkaisija

ELY-keskukset