Teuravuoma-Kivijärvenvuoma
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Alue koostuu kolmesta aapasuokokonaisuudesta. Puolet aapojen pinta-alasta on keski- ja vähäravinteisia nevoja.
Teuravuoma on pääosiltaan rimpinevaa, ruohoista rimpinevaa tai rimpilettoa. Letot ovat edustavia. Reunaosissa ja saarekkeissa on rahkarämeitä, nevarämeitä ja rääseikkökorpia. Kivijärvenvuoma on jänteisempää.
Lettojen kokonaispinta-ala kohteella on n. 651 ha, 11%. Puustoisten soiden kokonaisuus on n. 1440 hehtaaria, neljännes kokonaisalasta.
Alueen luonne ja merkitys
Pohjoisen Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeseen kuuluva yhtenäinen ja hyvin kehittynyt aapasuoalue. Hyvä lintusuo, kahlaajia ja sorsalintuja on runsaasti.
Teuravuoma-Kivijärvenvuoma kuuluu kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli Ramsar-alueisiin .
Poronhoitoaluetta. Lähialueen soita on ojitettu.
Natura-alueen läheisyydessä on turvetuotannossa oleva tai siihen tarkoitukseen hankittu ja myöhemmin tuotantoon tuleva suoalue. Natura-alueen sijainti ei sinänsä estä turvetuotannon harjoittamista ko. tuotantoalueella. Suojelun kannalta riittävän tehokkaasti käsitellyt kuivatusvedet voidaan johtaa turvetuotantoalueelta myös Natura 2000-verkostoon kuuluvalle alueelle.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Teuravuoma-Kivijärvenvuoma kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO).
Suurin osa alueesta on toteutettu muodostamalla siitä luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Muun alueen suojelu tullaan toteuttamaan myös luonnonsuojelulain nojalla.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 60 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 22 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 1.524 |
| 7230 | letot | 651 |
| 7310 | aapasuot | 5150 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 460 |
| 91D0 | puustoiset suot | 1440 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A457 | lapinpöllö | Strix nebulosa |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| 1983 | lapinsirppisammal | Hamatocaulis lapponicus |
| 6216 | kiiltosirppisammal | Hamatocaulis vernicosus |
| 1528 | lettorikko | Saxifraga hirculus |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| 1013 | lettosiemenkotilo | Vertigo geyeri |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.