Suvasveden saaristot

Alueen kuvaus

Suvasveden saaristojen alue koostuu neljästä erillisestä osasta, jotka yhdessä muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Alueen kallioperä on graniittia ja migmatiittia, moreenin ollessa yleisin maalaji. Suvasvesi koostuu kahdesta laajasta selästä, joiden kautta kulkee voimakas luode-kaakko -suuntainen murrosvyöhyke. Altaan itäosassa murros muodostaa pitkän ja sokkeloisen salmireitistön. Murroslaakson alueella korkeuserot ovat suuria ja kalliojyrkänteet rannoilla yleisiä. Avaran selkävesialueen katkaiseva pienten saarien kirjoma Jakmien saaristo on loivapiirteisempää. Suvasvedellä on runsaasti silokalliorantoja.



Suuria saaria lukuunottamatta kalliometsien runsaus on leimaa antava piirre alueen metsäkasvillisuudessa. Valtaosa alueen metsistä on kuivia ja kanervatyypin kankaita. Puuston rakenne vaihtelee, mutta yleisimmin on mäntyvaltaista sekametsää, jossa männyn lisäksi kasvaa koivua, kuusta, katajaa ja paikoin harmaaleppää sekä suuriakin haapoja. Tuoreen kankaan kuusisekametsiä on etenkin suurien saarien keskiosissa. Koivuvaltaisia metsiköitä, paikoin erittäin edustavia, on hajallaan alueen itäosissa. Muutamin paikoin on pienialaisia soistumia ja lehtomaista kangasta, jossa koivu-harmaaleppä -sekapuuston lisäksi kasvaa mm. raitaa, haapaa ja lehtopensaita. Alueella on merkittävä määrä luonnotilaista tai sitä lähestyvää metsää, jonka säilymisen jo tehdyt suojeluratkaisut turvaavat.



Suvasveden allas on laaja ja syvä, joten veden viipymä on suhteellisen pitkä. Veden laatu on hyvä ja humuspitoisuus on melko pieni. Järvityyppinä Suvasvesi on ruokojärvi. Rannat ovat pääosin karuja ja rantojen kasvillisuusvyöhykkeet pienialaisia.



Alueen pesimälinnustoon kuuluvat mm. kuikka (15 paria), uhanalainen laji (9p), kurki (2p) ja selkälokki (30 p) ja nisäkäslajistoon mm. saukko.

Alueen luonne ja merkitys

Luonnontilaisuutensa ja laajuutensa vuoksi maakunnan arvokkaimpia vesiluonnon kokonaisuuksia. Linnustoltaan arvokas kohde. Myös kalataloudellista arvoa.

Alueella ei ole suuria kuormittajia, mutta maataloudesta tulee hajakuormitusta.



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1. mainitut luontotyypit ja 3.2. kohdan lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.



- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä



-luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Rantojensuojeluohjelmaan kuuluva kohde. Maa-alueista perustetaan luonnonsuojelualueita lukuunottamatta itäisen osa-alueen läntistä osaa, missä toteutuskeinona on maankäyttö- ja rakennuslaki eli vahvistetun yleiskaavan mukainen ratkaisu. Vesialueet toteutetaan vesilailla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.