Suuripään alue
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Suuripään suoalue on tyypiltään enimmäkseen rimpinevaa ja lyhytkortista nevaa. Myös suursaranevaa esiintyy. Rimmet ovat suon keskustassa ruoppa- ja sararimpiä. Suon itäpuolella rimmet ovat melko ravinteisia. Yleisiä lajeja itäosan rimmillä ovat mm. järviruoko ja suoputki. Jänteet ovat matalia.
Saaranjoen varsilla sijaitseva lehtoalue on kapea, mutta edustava ja erämainen. joessa on paljon lamparemaisia suvantoja, välissä pieniä koskia ja niiden alla niittyjä. Kasvillisuus on pääosaksi rehevää tulvalehtoa, lisänä GOFiT- (metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervotyyppi) ja GOMaT-lehtoja (kurjenpolvi-käenkaali-oravanmarjatyyppi) sekä reheviä korpia. Jokivarren puusto on lehtipuuvaltaista: harmaaleppä, koivu, haapa, pihlaja, raita ja halava; joukossa myös kuusta.
Alueen luonne ja merkitys
Tärkeä Lapin kolmion suo-ja lehtokohde. Alueella kasvaa mm. kurjenmiekkaa ja soikkokaksikkoa.
Uhkana
- metsätalous
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Suuripään alue käsittää:
-soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvan Suuripään alueen,
-lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvan Saaranjoen lehtoalueen,
-lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvan Joutsijärven sekä
-ohjelmiin kuulumattomia alueita Suuripään soidensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen keskellä n. 950 ha
Alueen suojelu tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain nojalla.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 90 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 42 |
| 7110 | keidassuot | 170 |
| 7230 | letot | 1641.792 |
| 7310 | aapasuot | 2880 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 160 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 20 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 7 |
| 91D0 | puustoiset suot | 610 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| 1972 | lapinleinikki | Ranunculus lapponicus |
| 6216 | kiiltosirppisammal | Hamatocaulis vernicosus |
| 1389 | isonuijasammal | Meesia longiseta |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia.