Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Suurenaukeansuo - Isosuo - Pohjalampi

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0500018
Pinta-ala
1640 ha
Alueet
Pieksämäki, Mikkeli
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Suurenaukeansuo on laaja keidassuo, joka rajoittuu koillisosastaan Naarajokeen. Joen varrella on edustavia luhtaisia korpia. Suon itäosissa on laajoja ojitettuja alueita, jotka harvasta ojituksesta johtuen eivät ole kovin voimakkaasti kuivuneita. Vallitsevia tyyppejä ovat tupasvillaräme, oligotrofinen lyhytkorsiräme, oligotrofinen rimpinevaräme ja oligotrofinen sararäme. Joenvarsi ja ojittamattomat alueet ovat maisemaltaan arvokkaita.



Suon lounaispuolella on luonnontilainen humuspitoinen lampi, Pohjalampi, joka on arvokas lintuvesi. Pohjalammella pesivät monet päälevinneisyysalueeltaan pohjoiset lajit. Rikkaan pesimälinnuston lisäksi Pohjalampi tarjoaa tärkeän ruokailu- ja levähdysalueen myös Suurenaukeansuon pesimälinnustolle.



Isosuo on keidassuota, jonka keskeiset osat ovat pääasiassa tupasvilla-, rahka- ja isovarpurämettä. Puusto on melko tiheää. Suon itäosassa mutkittelevan Naarajoen varsi on korpirämettä, oligotrofista sarakorpea ja luhtanevakorpea. Joen varrella on erittäin runsaasti kurjenmiekkaa. Länsipuolella Hietisenpuron varsi on edustavaa pajuluhtaa.

Alueen luonne ja merkitys

Naarajoki, Hietisenpuro ja niiden väliin jäävä suoalue muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka liittyy luontevasti Suurenaukeansuohon. Aluetta on ehdotettu Naarajoen kansallispuistoksi. Naarajoella on melontareitti.



Alueen pesimälinnusto edustaa monipuolisesti sekä kahlaaja- että varpuslintulajistoltaan suomalaista suolinnustoa. Alueella pesii myös pohjoisia lajeja, kuten kapustarinta ja riekko, jotka esiintyvät päälevinneisyysalueensa ulkopuolella vain ko. kohteen kaltaisilla laajoilla suoalueilla. Suoalueet ovat myös kasvillisuudeltaan monipuolisia ja edustavia: suotyyppien muodostama kokonaisuus on koko läänin mittakaavassa erittäin arvokas. Naarajoella on merkitystä suuria suoalueita yhdistävänä vesiväylänä, joka kuuluu mm. saukon elinalueelle.



Suurenaukeansuon ojitetut alueet ovat laajoja, mutta kuivuminen on voimakasta vain kivennäismaa-alueiden läheisyydessä.

Isosuolla ojituksia on suon pohjoisosassa sekä Naarajoen itäpuolella ja Hietisenpuron länsipuolella. Ojikkoalueet ovat kuivuneet ja puuston kasvu on elpynyt. Suon poikki kulkee voimalinja.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit ja taulukossa 3.2 mainitut lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

- Luontotyyppien tai lajien elinympäristön laatua tai lajien populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suurenaukeansuo - Isosuo on soidensuojeluohjelman kohde, ja Pohjalampi valtakunnallisen lintuvesiohjelman kohde. Aluetta on ehdotettu Naarajoen kansallispuistoksi. Kohteessa on osittain seutukaavan luonnonsuojelualuevaraus, ja suoalueita yhdistävän Naarajoen ympäristö on seutukaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joka on tarkoitettu erityisesti ulkoilun ja ympäristönsuojelun huomioon ottavan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella on yksityismaiden suojelualuetta ja valtion aluetta.



Pääasialliset toteutuskeinot: Pohjalampi - luonnonsuojelulaki, vesilaki; Naarajoki - vesilaki, vahvistetun seutukaavan MM2-alueella myös rakennuslaki; suoalueet - luonnonsuojelulaki

Toteutustilanne: Pääosin toteutettu

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 58
3210 fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 38
7110 keidassuot 1020
7120 muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot 105
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 10
9010 boreaaliset luonnonmetsät 5
9080 fennoskandian metsäluhdat 2
91D0 puustoiset suot 290

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A127 kurki Grus grus
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A002 kuikka Gavia arctica
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A166 liro Tringa glareola
A193 kalatiira Sterna hirundo
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
1355 saukko Lutra lutra
1910 liito-orava Pteromys volans
1037 kirjojokikorento Ophiogomphus cecilia
A054 jouhisorsa Anas acuta
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A104 pyy Bonasa bonasia
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A542 pohjansirkku Emberiza rustica

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.

Julkaisija

ELY-keskukset