Suurenaukeansuo - Isosuo - Pohjalampi
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Suurenaukeansuo on laaja keidassuo, joka rajoittuu koillisosastaan Naarajokeen. Joen varrella on edustavia luhtaisia korpia. Suon itäosissa on laajoja ojitettuja alueita, jotka harvasta ojituksesta johtuen eivät ole kovin voimakkaasti kuivuneita. Vallitsevia tyyppejä ovat tupasvillaräme, oligotrofinen lyhytkorsiräme, oligotrofinen rimpinevaräme ja oligotrofinen sararäme. Joenvarsi ja ojittamattomat alueet ovat maisemaltaan arvokkaita.
Suon lounaispuolella on luonnontilainen humuspitoinen lampi, Pohjalampi, joka on arvokas lintuvesi. Pohjalammella pesivät monet päälevinneisyysalueeltaan pohjoiset lajit. Rikkaan pesimälinnuston lisäksi Pohjalampi tarjoaa tärkeän ruokailu- ja levähdysalueen myös Suurenaukeansuon pesimälinnustolle.
Isosuo on keidassuota, jonka keskeiset osat ovat pääasiassa tupasvilla-, rahka- ja isovarpurämettä. Puusto on melko tiheää. Suon itäosassa mutkittelevan Naarajoen varsi on korpirämettä, oligotrofista sarakorpea ja luhtanevakorpea. Joen varrella on erittäin runsaasti kurjenmiekkaa. Länsipuolella Hietisenpuron varsi on edustavaa pajuluhtaa.
Alueen luonne ja merkitys
Naarajoki, Hietisenpuro ja niiden väliin jäävä suoalue muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka liittyy luontevasti Suurenaukeansuohon. Aluetta on ehdotettu Naarajoen kansallispuistoksi. Naarajoella on melontareitti.
Alueen pesimälinnusto edustaa monipuolisesti sekä kahlaaja- että varpuslintulajistoltaan suomalaista suolinnustoa. Alueella pesii myös pohjoisia lajeja, kuten kapustarinta ja riekko, jotka esiintyvät päälevinneisyysalueensa ulkopuolella vain ko. kohteen kaltaisilla laajoilla suoalueilla. Suoalueet ovat myös kasvillisuudeltaan monipuolisia ja edustavia: suotyyppien muodostama kokonaisuus on koko läänin mittakaavassa erittäin arvokas. Naarajoella on merkitystä suuria suoalueita yhdistävänä vesiväylänä, joka kuuluu mm. saukon elinalueelle.
Suurenaukeansuon ojitetut alueet ovat laajoja, mutta kuivuminen on voimakasta vain kivennäismaa-alueiden läheisyydessä.
Isosuolla ojituksia on suon pohjoisosassa sekä Naarajoen itäpuolella ja Hietisenpuron länsipuolella. Ojikkoalueet ovat kuivuneet ja puuston kasvu on elpynyt. Suon poikki kulkee voimalinja.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit ja taulukossa 3.2 mainitut lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
- Luontotyyppien tai lajien elinympäristön laatua tai lajien populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Suurenaukeansuo - Isosuo on soidensuojeluohjelman kohde, ja Pohjalampi valtakunnallisen lintuvesiohjelman kohde. Aluetta on ehdotettu Naarajoen kansallispuistoksi. Kohteessa on osittain seutukaavan luonnonsuojelualuevaraus, ja suoalueita yhdistävän Naarajoen ympäristö on seutukaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joka on tarkoitettu erityisesti ulkoilun ja ympäristönsuojelun huomioon ottavan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella on yksityismaiden suojelualuetta ja valtion aluetta.
Pääasialliset toteutuskeinot: Pohjalampi - luonnonsuojelulaki, vesilaki; Naarajoki - vesilaki, vahvistetun seutukaavan MM2-alueella myös rakennuslaki; suoalueet - luonnonsuojelulaki
Toteutustilanne: Pääosin toteutettu
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 58 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 38 |
| 7110 | keidassuot | 1020 |
| 7120 | muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot | 105 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 10 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 5 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 2 |
| 91D0 | puustoiset suot | 290 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A127 | kurki | Grus grus |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A072 | mehiläishaukka | Pernis apivorus |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| 1037 | kirjojokikorento | Ophiogomphus cecilia |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.