Suininki
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Suininki on edustava merivita-näkinpartaisjärvi, jonka kasvistoon kuuluu runsaasti harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Järven länsiosassa esiintyy emäksisiä kivilajeja, mikä näkyy alueen kasvillisuuden rehevyytenä ja runsasravinteisuutta vaativan lajiston esiintymisenä. Rannat ovat moreeni- ja turverantoja. Ilmaversoislajit ovat järvityypin luonteen mukaisesti vähemmistönä ja pääosalla alueesta vesikasvillisuudessa vallitsevat pohjaruusukekasvit. Rytilampi (Rytilahti) on Suininki-järven kupeessa oleva rehevä lampi, jonka pohjalla on kalkkiliejua.
Peruste D kohdan 3.3.lajeille: jouhivita on valtakunnallisesti silmälläpidettävä ja litteävita sekä ristilimaska ovat alueellisesti uhanalaisia. Muut mainitut lajit ovat luontotyyppiensä edustavia lajeja.
Alueen metsät ovat kuivahkoja-tuoreita kankaita. Suot ovat nevoja, rämeitä ja korpia.
Suiningin ekologinen tila on erinomainen.
Järven pesimälinnusto koostuu pääosin selkävesille tunnusomaisista lajeista, joiden pesimäkannat ovat järvellä merkittäviä.
Alueen luonne ja merkitys
Alue edustaa Suomessa harvinaisia reheviä järviä. Alueella on edustavaa vesikasvillisuutta. Harvinainen kalkkiliejulampi nostaa alueen merkitystä.
Järven pesimälinnustossa kannoiltaan runsaina esiintyvät, kuikka, selkälokki, uivelo sekä kala- ja lapintiira. Suorannoilla pesii useita joutsenpareja ja liro esiintyy alueella melko runsaana. Pesimäkannoiltaan voimakkaasti vaihteleva ja viime vuosina vähentynyt pohjansirkku kuuluu Suiningin pesimälajistoon.
Alueen soista huomattava osa on ojitettu, mikä vaikuttaa huuhtoutuman kautta veden laatuun. Leviävän loma-asutuksen lieveilmiönä hiljalleen tapahtuva rehevöityminen on paikoin havaittavissa.
Alueen suojelutavoitteet:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys ja alueen käyttöä ohjaamalla.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Alue on rantojensuojeluohjelman kohde, jonka suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin..
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3140 | kovat niukka-keskiravinteiset järvet, joissa vedenalaista Chara spp. -kasvillisuutta | 30 |
| 3150 | magnopotamion tai Hydrocharition-kasvustoiset luontaisesti ravinteiset järvet | 495.2 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.1 |
| 7230 | letot | 7 |
| 7310 | aapasuot | 73 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 26.77 |
| 91D0 | puustoiset suot | 7 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A075 | merikotka | Haliaeetus albicilla |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |