Sotkajärvi ja Helkalansuo-Kalettomansuo

Alueen kuvaus

Sotkajärvi on Iijoen sivuhaaran Hiastinjoen järvilaajentuma. Järven keskisyvyys vaihtelee 0.3-0.9 metrin välillä. Järvessä on rikas vesikasvillisuus ja mm. tulvaniittysaaria, joissa on saravaltaisia tulvaniittyjä. Sotkajärvessä kasvillisuusvyöhykkeet ovat laajat ja hyvin kehittyneet; ruoko- ja järvikaislakasvustoja on runsaasti. Järvi on tärkeä kotitarvekalastus- ja metsästyspaikka.



Sotkajärveen liittyy Kalettomansuo, joka on keskustaltaan mesotrofinen aapasuo. Sotkajärven eteläpuolella oleva Helkalansuo edustaa karumpaa aapasuoyhdistymää. Helkalansuolta-Kalettomansuolta löytyy myös ravinteisia lettoja runsaasti. Molemmat suot ovat runsasrimpisiä soita, joissa aapasoiden rimpi-jännerakenne tulee selvästi esille.



Sotkajärven Pöllänjokisuisto sekä Vasikkasaari ja Kotiniemi:



Keskellä Sotkajärveä on Pöllänjoen suisto tulvaniittyineen. Järven puolella on järvikortteikkoja ja vesi- ja viiltosaravaltaisia niittyjä. Ylempänä niityillä ovat heinävaltaiset (viitakastikka, ruokohelpi, nurmilauha) tul-vaniityt vallitsevia. Kuivemmilla kohdilla on pienruohoisia niittyjä (mesimarja, siankärsämö, punanata). Sot-kajärven luusuassa sijaitsevissa Vasikkasaaressa ja Kotiniemessä niityt ovat kastikka- ja saravaltaisia. Vasikkasaaressa on raivattu pajukkoa vuonna 1988 ja siitä lähtien niitetty lähes vuosittain. Kotiniemi kasvaa tiheää lehtipuu- ja pajupensaikkoa.



Suistosaaret ovat kosteikkolintujen tärkeitä pesimäpaikkoja. Varhain keväällä sulaviin jokiuomiin ja suistoon kerääntyy runsaasti joutsenia ja muita varhain saapuvia vesilintuja. Alueella on huomattavaa alueellista merkitystä.

Alueen luonne ja merkitys

Sotkajärvellä pesii vuosittain 30-35 lintuvesille luonteenomaista lajia. Lajisto koostuu edustavasta joukosta vesilintuja ja kahlaajia. Suojelun kannalta tärkeimpiä lajeja ovat levinneisyytensä reuna-alueella esiintyvät ruskosuohaukka, pikkulokki, heinätavi ja lapasorsa. Sotkajärvi on myös merkittävä kahlaajien, sorsien ja joutsenten muutonaikainen ruokailu- ja levähdysalue. Levähtävien joutsenten ja muiden vesilintujen määrät voivat kohota satoihin yksilöihin. Sotkajärvi muodostaa yhdessä ympäröivien soiden kanssa harvinaisen luontokokonaisuuden.



Helkalansuo ja Kalettomansuo kuuluvat parhaimpiin lintusoihin Pohjois-Pohjanmaalla. Helkalansuolla pesii vakinaisesti noin 10 kahlaajalajia ja vesilinnuista mm. joutsen. Kalettomansuolla pesii ainakin 25 soille tyypillistä lintulajia. Suolla pesii myös noin 60 parin lokkikolonia ja alueen kahlaajalajisto on monipuolinen.



Pöllänjokisuiston tulvaniityt on maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Vasikkasaari ja Kotiniemi on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi.



Sotkajärvi kuuluu Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema-alueeseen.



Alueeseen kuuluu edustavia aapasoita (Helkalansuo-Kalettisuo), joiden reunaosat (Natura-alueen ulkopuolella on monin paikoin ojitettu). Reunaosien ojitukset kuivattavat Natura-alueen reunaosia.



Sotkajärvi suistoalueineen kuuluu luontotyyppiin Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit.

Peruste D kasvilajeille kohtaan 3.3: alueellinen uhanalaisuus.

Peruste C lintulajeille kohtaan 3.3: lajit sisältyvät Bernin sopimukseen.

Peruste D lintulajeille kohtaan 3.3.: Lajit ovat olennainen osa kosteikkolintuyhteisöä.



Pöllänjokisuiston tulvaniityt ovat pensoittumassa. Alueen tärkeimpien kohteiden hoito on aloitettu 2000-luvun alussa raivaamalla luhtaniityille levittäytynyttä pensaikkoa. Hoitoaluetta tulisi laajentaa tulevaisuudessa kattamaan koko arvokas alue. Vasikkasaari ja Kotiniemi vaativat myös säännöllistä pensaikon raivausta ja niittoa. Iijoen vesistön säännöstely aiheuttaa vedenpinnan laskua kesäaikaan, minkä takia Sotkajärveä uhkaa rehevöityminen ja umpeenkasvu.



Ojitukset Kalettomansuon ja Helkalansuon reunoilla vaikuttavat soiden reunoja kuivattavasti ja lisäävät puustoa.



Alueen suojelutavoite:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään pääosin turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

Alueella olevien luontotyyppien ja niillä esiintyvien lajien määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Sotkajärvi on mukana valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjelmassa. Alue on Pohjois-Pohjanmaan maa-kuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi. Helkalansuo ja Kalet-tomansuo eivät sisälly suojeluohjelmiin.



Sotkajärven ja Helkalansuon - Kalettomansuon suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla ja/tai vesilailla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia.