Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Sorsaveden saaristo

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0600030
Pinta-ala
5179 ha
Alueet
Pieksämäki, Leppävirta
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Sorsaveden saaristo sijoittuu liuskevyöhykkeelle ja kallioperän vallitsevia kivilajeja ovat migmatiittigneissi, graniitti, granodioriitti ja kiilleliuskeinen gneissi. Liuskeisuus, voimakkaat murroslinjat ja jääkautinen kulutus ovat muokanneet erittäin runsassaarisen maiseman luoteesta kaakkoon. Sorsaveden rannat ovat kalliosia ja louhikkoisia sekä epätasaisen moreenipeitteen peittämillä osilla kivikkoisia. Kasvistollisesti edustavin kivikko on Herralanlahden pohjassa, missä kasvavat mm. hajuheinä, haisukurjenpolvi ja lehtopalsami. Suhteelliset korkeuserot ovat varsinkin länsiosissa huomattavia ja alueella on lukuisia merkittäviä jyrkänteitä ja kalliopaljastumia. Kirkasvestisen Sorsaveden vedenlaatu on hyvä.



Alueen metsät ovat kasvillisuudeltaan pääosin kanervan ja puolukan luonnehtimia kuivia ja kuivahkoja kankaita. Varsin yleisiä ovat myös kalliomänniköt. Saaristossa on useita pienialaisia lehmusmetsiköitä. Vaikka metsäkuvaa leimaavatkin nuoret kasvatusmetsät ja taimikot, on alueella myös merkittävä määrä vanhaa metsää, jonka säilymisen jo tehdyt suojeluratkaisut turvaavat.



Maastonmuotojen takia alueelle ei ole kehittynyt laajoja soita. Sorsaveden tyypillisimmärt suot ovat ovat pieniä ja ja kapeita suojaisiin lahtiin kehittyneitä saravaltaisia ja pensaikkoisia luhtia. Merkittävin suokokonaisuus on Musta-Syrjän suo. Lajistoltaan monipuoliset suotyypit vaihtelevat lettorämeistä ja -korvista karumpiin tyyppeihin, mm. isovarpu- ja tupasvillarämeisiin.



Karun Sorsaveden veden laatu on lähes luonnontilainen. Vesi on kirkasta, humuspitoisuus on pientä ja hajakuormitus vähäistä. Pintaveden laatu sijoittuu käyttökelpoisuusluokkaan eriomainen. Järven pintaa on kuitenkin pitkää lievästi säännöstelty. Sorsavesi kuuluu ruokojärvityyppiin. Rantojen louhikkoisuuden ja kallioisuuden sekä jyrkkyyden vuoksi rannat ovat valtaosaltaan niukkakasvustoisia. Kasvisto on ruokojärville tyypillistä.

Alueen luonne ja merkitys

Luonnontilainen latvajärvi, jolla on huomattavaa merkitystä linnuston, boreaalisten luonnonmetsien ja kallioluonnon suojelun kannalta.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamaa

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

- luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu valtaosin rantojensuojeluohjelmaan. Pohjois-Savon puoleiselle suojeluohjelmaan kuuluvalle alueelle on vahvistettu yleiskaava. Herralahden pohjassa on uutta kaavaan sisältymätöntä suojelualuevarausta. Maa-alueilla toteutuskeinona on luonnosuojelulaki ja vesialueilla vesilaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 17.7
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 32.6
7230 letot 7
8220 kasvipeitteiset silikaattikalliot 50
8230 kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii) 50
9010 boreaaliset luonnonmetsät 60
9050 boreaaliset lehdot 8
9080 fennoskandian metsäluhdat 0.5
91D0 puustoiset suot 50

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A127 kurki Grus grus
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A002 kuikka Gavia arctica
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A108 metso Tetrao urogallus
1951 hajuheinä Cinna latifolia
1355 saukko Lutra lutra
A312 idänuunilintu Phylloscopus trochiloides
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A234 harmaapäätikka Picus canus
A320 pikkusieppo Ficedula parva
A104 pyy Bonasa bonasia
A236 palokärki Dryocopus martius

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.

Julkaisija

ELY-keskukset