Sorsaveden saaristo
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Sorsaveden saaristo sijoittuu liuskevyöhykkeelle ja kallioperän vallitsevia kivilajeja ovat migmatiittigneissi, graniitti, granodioriitti ja kiilleliuskeinen gneissi. Liuskeisuus, voimakkaat murroslinjat ja jääkautinen kulutus ovat muokanneet erittäin runsassaarisen maiseman luoteesta kaakkoon. Sorsaveden rannat ovat kalliosia ja louhikkoisia sekä epätasaisen moreenipeitteen peittämillä osilla kivikkoisia. Kasvistollisesti edustavin kivikko on Herralanlahden pohjassa, missä kasvavat mm. hajuheinä, haisukurjenpolvi ja lehtopalsami. Suhteelliset korkeuserot ovat varsinkin länsiosissa huomattavia ja alueella on lukuisia merkittäviä jyrkänteitä ja kalliopaljastumia. Kirkasvestisen Sorsaveden vedenlaatu on hyvä.
Alueen metsät ovat kasvillisuudeltaan pääosin kanervan ja puolukan luonnehtimia kuivia ja kuivahkoja kankaita. Varsin yleisiä ovat myös kalliomänniköt. Saaristossa on useita pienialaisia lehmusmetsiköitä. Vaikka metsäkuvaa leimaavatkin nuoret kasvatusmetsät ja taimikot, on alueella myös merkittävä määrä vanhaa metsää, jonka säilymisen jo tehdyt suojeluratkaisut turvaavat.
Maastonmuotojen takia alueelle ei ole kehittynyt laajoja soita. Sorsaveden tyypillisimmärt suot ovat ovat pieniä ja ja kapeita suojaisiin lahtiin kehittyneitä saravaltaisia ja pensaikkoisia luhtia. Merkittävin suokokonaisuus on Musta-Syrjän suo. Lajistoltaan monipuoliset suotyypit vaihtelevat lettorämeistä ja -korvista karumpiin tyyppeihin, mm. isovarpu- ja tupasvillarämeisiin.
Karun Sorsaveden veden laatu on lähes luonnontilainen. Vesi on kirkasta, humuspitoisuus on pientä ja hajakuormitus vähäistä. Pintaveden laatu sijoittuu käyttökelpoisuusluokkaan eriomainen. Järven pintaa on kuitenkin pitkää lievästi säännöstelty. Sorsavesi kuuluu ruokojärvityyppiin. Rantojen louhikkoisuuden ja kallioisuuden sekä jyrkkyyden vuoksi rannat ovat valtaosaltaan niukkakasvustoisia. Kasvisto on ruokojärville tyypillistä.
Alueen luonne ja merkitys
Luonnontilainen latvajärvi, jolla on huomattavaa merkitystä linnuston, boreaalisten luonnonmetsien ja kallioluonnon suojelun kannalta.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamaa
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
- luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Alue kuuluu valtaosin rantojensuojeluohjelmaan. Pohjois-Savon puoleiselle suojeluohjelmaan kuuluvalle alueelle on vahvistettu yleiskaava. Herralahden pohjassa on uutta kaavaan sisältymätöntä suojelualuevarausta. Maa-alueilla toteutuskeinona on luonnosuojelulaki ja vesialueilla vesilaki.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 17.7 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 32.6 |
| 7230 | letot | 7 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 50 |
| 8230 | kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii) | 50 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 60 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 8 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 0.5 |
| 91D0 | puustoiset suot | 50 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A127 | kurki | Grus grus |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A072 | mehiläishaukka | Pernis apivorus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| 1951 | hajuheinä | Cinna latifolia |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| A312 | idänuunilintu | Phylloscopus trochiloides |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A234 | harmaapäätikka | Picus canus |
| A320 | pikkusieppo | Ficedula parva |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.