Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Säynäjäsuon - Matalasuon alue

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1200712
Pinta-ala
1094 ha
Alueet
Suomussalmi
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Säynäjäsuo on yksi merkittävimmistä Itä-Kainuun suokokonaisuuksista. Säynäjäsuolla esiintyy sekä keidas- että aapasoita, kuivista nevoista vetisiin ruopparimpinevoihin saakka, joiden ylittäminen onnistuu vain kapeitä jänteitä pitkin. Ravinteisempia (mesotrofisia) soita on lähinnä Säynäjäjoen ja pienten purojen varsilla. Pienialaisia lettoja (LR, WaL) on Säynäjäjärven lounaispuolella. Suotyyppivalikoima on siten erittäin monipuolinen. Uhanalaisista kasvilajeista letoilla kasvaa mm. punakämmekkää. Säynäjänsuon eteläpuolella oleva erillinen Saarijärven suoalue on lähinnä kalvakkaa ja saraista rimpinevaa (OlKaSRiN).



Säynäjäsuolta puuttuvat edustavat boreaaliset luonnonmetsät. Useimmat kuviot on harsintahakattu. Vanhoja maatuneita kantoja löytyy lähes jokaiselta kankaalta ja puustoiselta suolta. Paikoin on merkkejä vanhoista avohakkuista, esimerkiksi Isosaaressa. Niittytalouden aikaan myös osa soista oli raivattu puista. Luultavasti Säynäjäjoen varsi oli vielä 50 vuotta sitten avoin. Nykyinen puusto joen varrella on noin 40-vuotiasta männikköä.



Linnuston kannalta suoalue on Itä-Kainuun tärkeimpiä. Säynäjälammella on pikkulokkiyhdyskunta, suolammissa pesii kaakuui ja Säynäjäjärvellä uiskentelee kuikkia sekä joutsenia. Suoalueella pesii tai on havaittu mm. jouhisorsa, uivelo, ampuhaukka, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, punajalkaviklo, vesipääsky, selkälokki, lapinpöllö, suopöllö, pohjantikka, pikkutikka, lehtokerttu, lapintiainen, kuukkeli, kirjosiipikäpylintu ja pikkusirkku. Alue on myös paikallisesti suosittu retkeily ja marjastuskohde.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Säynäjäsuo - Matalasuo sisältyy soidensuojelun perusohjelmaan. Suurin osa alueesta on jo toteutettu soidensuojelualueena. Aluetta esitetään Natura-verkostoon sekä luontodirektiivin perusteella että lintudirektiivin mukaisena linnustonsuojelualueena. Kohteen suojelu toteutuu luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
7110 keidassuot 199
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 60
7160 fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0.15
7230 letot 9
7310 aapasuot 478
9010 boreaaliset luonnonmetsät 116
91D0 puustoiset suot 393

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A861 suokukko Calidris pugnax
A127 kurki Grus grus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A179 naurulokki Larus ridibundus
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A767 uivelo Mergellus albellus
A002 kuikka Gavia arctica
A001 kaakkuri Gavia stellata
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
A108 metso Tetrao urogallus
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A457 lapinpöllö Strix nebulosa
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A166 liro Tringa glareola
A193 kalatiira Sterna hirundo
A222 suopöllö Asio flammeus
A054 jouhisorsa Anas acuta
A104 pyy Bonasa bonasia
A087 hiirihaukka Buteo buteo
A236 palokärki Dryocopus martius
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus

Alueella on lisäksi 4 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset