Salminlahti

Alueen kuvaus

Salminlahden alue on valuma-alueeltaan pienehkön Nummenjoen suisto ja runsaat viisi kilometriä pitkän merenlahden perukka. Aikoinaan Kymijoen purkautumisreittinä toimineen uoman edustan vesialue on matalaa ja rannat laakeat. Lahden kasvillisuusvyöhykkeet ovat hyvin laajat ja sen kasvistollista monimuotoisuutta lisäävät vesi- ja rantakasvillisuuden ohella erilaiset maaduntanevat, pensoittuneet suot ja pikkumetsiköt. Lahdella on mm. neljä pienehköä saarta.



Matalaa pensaikkoa ja rantaniittyjä on alueella runsaasti. Laajimmat ns. tulvapensaikkoalueet ovat lahden pohjoisosassa. Niityissä voidaan erottaa monimuotoisia suurruohostoja, vesirajaan ja alaviin kohtiin muodostuneita saraniittyjä sekä ruohoisia nevapintoja ja näiden silmäkkeisiä nevakohtia. Länsirannan rantaniityillä ovat lisäksi hyvin edustettuina merenrantojen matalakasvuiset meriluikka-rönsyrölli (Eleocharis uniglumis - Agrostis stolonifera) ja rönsyrölli-luhtakastikka-suolavihvilä (A. stolonifera - Calamagrostis stricta - Juncus gerardii) - niittytyypit. Lintuvesirajauksen pohjoispuolelle jää Nummenjokivarren pensoittunut luhta.



Vesikasvillisuus koostuu ruopatun ja savisamenteisen Nummenjoen suun kasvillisuudesta sekä lahtialueen taajoista ilmaversoisvyöhykkeistä, paikoittaisista kelluslehti- ja uposruohokasvustoista että lampareiden ja allikoiden kasvillisuudesta. Pohjaruusuke- ja uposruohokasvustot ovat pienialaisia tai harvoja. Laajan ruovikkovyöhykkeen muodostavat järviruoko ja kaislat.

Alueen luonne ja merkitys

Salminlahti on luonnonoloiltaan merkittävä, pitkä ja matala merenlahti virtaamaltaan vaatimattoman Nummenjoen edustalla. Linnuston edustavimmat ryhmät ovat vesilinnut ja kahlaajat. Lahdella on tavattu myös harvinaisuuksia sekä muuttovieraina että pesivänä.



Lahden kasvillisuusvyöhykkeet ovat laajat ja monimuotoiset. Lahden länsirannalla on vielä jäljellä laidunnettuja, matalakasvuisia rantaniittyjä, jotka lajistonsa perusteella voidaan lukea arvokkaisiin perinnebiotoopeihin. Lahden kalataloudellinen arvo on myös huomattava. Lahden pohjoisosan yli 1990-luvulla rakennettu moottoritie on heikentänyt lahden arvoa lintuvetenä.



Luontomerkityksensä ja saavutettavuutensa vuoksi Salminlahti on vuodesta 1979 lähtien kuulunut Kotkan kaupungin opetusvarauskohteisiin.

Lahden pohjoisosan linnustollisesti arvokkaimman osan katkaisee nykyisin uusi itä-länsisuuntainen E18 -moottoritie. Pohjoisreunaa sivuava maantie on jo aiemmin heikentänyt pohjoisosan niitty- ja luhta-alueen merkitystä. Maantien varrella lahden kohdalla on motelli ja sen osin asfaltoitu täyttömaapiha.



Matalan lahden perukan halkaisee pituussuunnassa Nummenjoen ruopattu uoma, jota pitkin tapahtuva veneily lahden perukassa sijaitsevaan pienvenesatamaan on vilkasta. Lahden rannat sen sijaan ovat säilyneet pääosin rakentamattomina. Länsirannalla on muutama maatila sekä alavia peltoja. Aikaisemmin rantaniityt olivat laidunnuksessa.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavaa tavoitetta:

- alueella vallitsea lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Salminlahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Suomenlahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin (A II 1.8.).

Haminan kaupungin alueella sijaitseva kohteen itäosa on Neuvottoman osayleiskaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi.



Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulailla (luonnonsuojelualue) ja vesilailla.

Suojelun perusteena olevat lajit