Säkkisenlatvasuo - Jännesuo - Lamminsuo ja Peuravaara
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Säkkisenlatvasuo, Jännesuo ja Lamminsuo kuuluvat soidensuojelualueeseen. Säkkisenlatvasuo on kaunis rimpineva, jonka itäosassa on märkä sarainen rimpialue. Jännesuo on tupasvillaneva (loiva rinnesuo), jonka reunoilla on ojituksia. Länsi- ja itäpuolen metsät ovat nuoria talousmetsiä. Jännesuon eteläpuolella ojitetulla suolla on kaksi mesotrofista lähdettä. Toisen lähteen reunalla kasvaa runsaasti lettorikkoa. Ojat eivät ole juuri vaikuttaneet lähteisiin. Alueella esiintyy myös kalkkivaikutteisten lettosoiden lajistoa, kuten soikkokaksikkoa. Lamminsuo on tupasvillaneva, jossa on isoja avovesirimpiä. Länsireunassa on vanhoja ojia.
Peuravaaran alue sijaitsee soidensuojelualueen itäpuolella 240-385 m meren pinnan yläpuolella. Korkeita metsiä on kaksi kolmannesta metsäalasta. Alue on järeää ikikuusikkoa, jossa valtapuuston keski-ikä on 150-200 v. Lakiosissa metsä on puistomaisen harvaa ja tykyn runtelemaa. Alaspäin siirryttäessä metsä sakenee ja järeytyy. Maapuunakin on runsaasti yli puoli metriä paksuja kuusenrunkoja, samoin vanhaa haapaa. Alueella on sekä reheviä lehtoja että rinnesoita.
Havaittu lajikoostumus antaa viitteitä todella erikoisesta luonnon rikkaudesta. Syrjäpuron varsi on erittäin rehevää saniaislehtoa. Näkyvimpinä lajeina ovat pohjansinivalvatti, kotkansiipi, hiirenporras ja alvejuuret. Raitaa on nuorista nuorista vesoista järeisiin vanhuksiin saakka ja ne ovat säännönmukaisesti raidankeuhkojäkälän kasvualustana. Myös raidantuoksukäävän itiöemiä löytyy alueelta. Puron varressa on useita tihkuvesipainanteita sekä hetteikköjä, joilla kasvaa runsas sammallajisto sekä kämmeköitä, kuten punakämmekkä ja kalkkimaariankämmekkä. Itse puro on polveileva kirkasvetinen taimenpuro, enimmäkseen puoli metriä leveä.
Alueen luonne ja merkitys
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Säkkisenlatvasuo, Jännesuo ja Lamminsuo kuuluvat jo toteutettuun soidensuojeluohjelman alueeseen. Alueelle ehdotetaan pientä rajauslaajennusta, jotta soidensuojelualueen ulkopuolella sijaitseva lettorikon kasvupaikka saadaan liitetyksi suojelualueeseen. Rajausalueeseen liittyy kiinteästi Peuravaaran vanhojen metsien suojeluohjelman alue, joka toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 1.6 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.03 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 0.5 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.32 |
| 7230 | letot | 3.4 |
| 7310 | aapasuot | 240 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 0.05 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 405 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 34 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 0.1 |
| 91D0 | puustoiset suot | 7 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| 1528 | lettorikko | Saxifraga hirculus |