Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Puulavesi

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0500025
Pinta-ala
16546 ha
Alueet
Hirvensalmi, Kangasniemi
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Puulavesi on laajoista selistä muodostuva monimuotoinen, niukkaravinteinen suuri järvi. Sille ovat tunnusomaisia jylhät, karut, kallioiset rannat sekä monin paikoin rannan tuntumassa kasvavat

lehtipuuvaltaiset metsät. Järviallas sijoittuu Svekofennidien liuskejakson reunalle, jossa kallioperän kivilajeja ovat pohjoisosassa happamat syväkivilajit, lännessä dioriitti ja etelässä kiillegneissi.

Puulaveden pintaa on säännöstelty 1960-luvulta lähtien Kissakosken voimalaitoksen kautta. Alueella on yli 500 erikokoista saarta, joiden yhteispinta-ala on noin 4 100 ha. Saarissa on jonkin verran vanhoja havupuuvaltaisia metsiä. Saarista löytyy myös lehtoja, jotka tarjoavat elinympäristön mm. uhanalaisille lintulajeille. Kasvi- ja eläinlajistoon kuuluu runsaasti uhanalaisia sekä direktiivilajeja. Suuret selkävedet suovat mereisen luonteensa vuoksi hyvät mahdollisuudet runsaan kuikkakannan ja melko runsaan selkälokkikannan esiintymiselle.

Alueen luonne ja merkitys

Puulavesi kuuluu vedenlaatunsa, monipuolisen luontonsa ja monin paikoin myös vähäisen asutuksensa vuoksi tärkeimpiin Etelä-Savon kohteisiin. Rikkonainen ja karu saaristoluonto on omaleimaista. Alue on myös maisemaltaan erittäin arvokas.



Hoikkavilla (Eriophorum gracile), taljaruostesammal (Anomodon attenuatus), oravisammal (Leucodon

sciuroides), ketjusammal (Lejeunea cavifolia) ja isoriippusammal (Neckera crispa) ovat alueellisesti

uhanalaisia. Purotierasammal on harvinainen Etelä-Savossa.



Metsänkäsittelyllä voidaan heikentää sekä maisemaa, että arvokkaita biotooppeja. Karuutensa vuoksi jäkälä- sekä sammalpeitteiset kalliot ovat herkkiä kulutukselle.



Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta

edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D

luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on

vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

• Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla

luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen

käyttöä ohjaamalla,

• Luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,

• Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan

ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Puulaveden rajaus noudattelee pääosin rantojensuojeluohjelman rajausta. Kohde sisältää uhanalaisen lajin suojelusuunnitelman kohteita.



Pääasialliset toteutuskeinot: luonnonsuojelulaki, rakennuslaki, vesilaki

Toteutustilanne: osa valtion, osa yksityismaiden luonnonsuojelulalueita

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3110 hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 12400
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 2
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 1
8230 kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii) 2
9010 boreaaliset luonnonmetsät 140
9050 boreaaliset lehdot 10
91D0 puustoiset suot 16

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A861 suokukko Calidris pugnax
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A127 kurki Grus grus
A320 pikkusieppo Ficedula parva
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A002 kuikka Gavia arctica
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A767 uivelo Mergellus albellus
A001 kaakkuri Gavia stellata
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A166 liro Tringa glareola
A193 kalatiira Sterna hirundo
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A108 metso Tetrao urogallus
A457 lapinpöllö Strix nebulosa
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A104 pyy Bonasa bonasia
A215 huuhkaja Bubo bubo
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A236 palokärki Dryocopus martius
A379 peltosirkku Emberiza hortulana
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset